[vc_row][vc_column][vc_column_text]Verkkouutisten vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan SDP saisi neljä paikkaa tulevissa eduskuntavaaleissa Hämeestä. Kokoomus saisi kolme kansanedustajaa. Perussuomalaiset ja keskusta saisivat kumpikin kaksi edustajaa. Vihreät, vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit saisivat kukin yhden paikan. Hämeestä valitaan 14 kansanedustajaa.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1553709423122{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIzMzE5MmEwYS0wYmEyLTQyM2YtOGM2Zi1iZThiMWFjMmEyMGMlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJoYW1lZW4tdmFhbGlwaWlyaS1wYWlrYXQtZW5udXN0ZSUyMiUzRSUzQyUyRmRpdiUzRSUzQ3NjcmlwdCUzRSUyMWZ1bmN0aW9uJTI4ZSUyQ3QlMkNzJTJDaSUyOSU3QnZhciUyMG4lM0QlMjJJbmZvZ3JhbUVtYmVkcyUyMiUyQ28lM0RlLmdldEVsZW1lbnRzQnlUYWdOYW1lJTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTVCMCU1RCUyQ2QlM0QlMkYlNUVodHRwJTNBJTJGLnRlc3QlMjhlLmxvY2F0aW9uJTI5JTNGJTIyaHR0cCUzQSUyMiUzQSUyMmh0dHBzJTNBJTIyJTNCaWYlMjglMkYlNUUlNUMlMkYlN0IyJTdEJTJGLnRlc3QlMjhpJTI5JTI2JTI2JTI4aSUzRGQlMkJpJTI5JTJDd2luZG93JTVCbiU1RCUyNiUyNndpbmRvdyU1Qm4lNUQuaW5pdGlhbGl6ZWQlMjl3aW5kb3clNUJuJTVELnByb2Nlc3MlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELnByb2Nlc3MlMjglMjklM0JlbHNlJTIwaWYlMjglMjFlLmdldEVsZW1lbnRCeUlkJTI4cyUyOSUyOSU3QnZhciUyMHIlM0RlLmNyZWF0ZUVsZW1lbnQlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklM0JyLmFzeW5jJTNEMSUyQ3IuaWQlM0RzJTJDci5zcmMlM0RpJTJDby5wYXJlbnROb2RlLmluc2VydEJlZm9yZSUyOHIlMkNvJTI5JTdEJTdEJTI4ZG9jdW1lbnQlMkMwJTJDJTIyaW5mb2dyYW0tYXN5bmMlMjIlMkMlMjJodHRwcyUzQSUyRiUyRmUuaW5mb2dyYW0uY29tJTJGanMlMkZkaXN0JTJGZW1iZWQtbG9hZGVyLW1pbi5qcyUyMiUyOSUzQiUzQyUyRnNjcmlwdCUzRQ==[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Hämeen vaalipiiri muodostuu kahdesta maakunnasta: Kanta-Hämeestä ja Päijät-Hämeestä. Päijät-Hämeen maakuntakeskus on Lahti ja Kanta-Hämeen Hämeenlinna. Päijät-Häme on asukasluvultaan Kanta-Hämettä suurempi. Lähtökohtaisesti ehdokkaat keräävät äänensä jommankumman maakunnan puolelta.
SDP on saamassa neljä kansanedustajapaikkaa Hämeestä eli yhden paikan enemmän kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Viimeksi eniten ääniä vaalipiirissä keräsi kansanedustaja Tarja Filatov, josta povataan SDP:n listan ykköstä tälläkin kertaa. Viimeksi hän keräsi 8[nbsp]300 ääntä. Kuntavaaleissa 2017 hän oli Hämeenlinnan ääniharava. Filatovin kerrotaan tehneen näkyvää työtä Hämeessä maakuntahallituksen puheenjohtajana. Filatov toimi työministerinä Paavo Lipposen II, Anneli Jäätteenmäen ja Matti Vanhasen I hallituksissa. Hän on ollut kansanedustajana vuodesta 1995 alkaen.
Kansanedustaja Ville Skinnari on nosteessa ja häntä veikataan SDP:n listan kakkoseksi. Edesmenneen SDP:n kansanedustajan Jouko Skinnarin poika Ville Skinnari on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän nousi eduskuntaan 5[nbsp]700 äänellä. Skinnari on SDP:n kolmas varapuheenjohtaja. Häntä arvostetaan eduskunnassa yli puoluerajojen. Skinnarin avauksia esimerkiksi yrittäjyyden suuntaan kiitellään muissa puolueissa. Skinnari toimii myös tunteita herättävän Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallituksen puheenjohtajana. Maakunnan sote-palveluista vastaava kuntayhtymä ylitti määrärahansa 40 miljoonalla eurolla viime vuonna ja yhtymän toimitusjohtaja jätti eronpyyntönsä helmikuussa. Nähtäväksi jää, rasittavatko hyvinvointiyhtymän vaikeudet Skinnarin kannatusta.
Viime eduskuntavaaleissa SDP:n toinen lahtelainen kansanedustaja Mika Kari sai 6[nbsp]700 ääntä. Myös kuntavaaleissa Kari oli Skinnaria edellä. Skinnari sai 1[nbsp]900 ääntä ja Kari 2[nbsp]200 ääntä. Mika Karilla on iso vaalikoneisto maakunnassa ja merkittäviä demaritukijoita. Hän on profiloitunut eduskunnassa erityisesti puolustukseen ja tiedustelulakeihin liittyvissä kysymyksissä. Karia pidetään kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) oikeana kätenä. Kari on toisen kauden kansanedustaja ja myös häntä pidetään varmana läpimenijänä.
SDP:n listalta eduskuntaan paluuta yrittää entinen kansanedustaja ja oikeusministeri, varatuomari Johannes Koskinen. Filatovin tavoin myös Koskinen on Hämeenlinnasta. Koskinen oli vaalipiirin ääniharava vuonna 2011. Vuonna 2015 Koskinen valittiin Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) johtokunnan jäseneksi, eikä hän ollut ehdolla vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Palattuaan kotimaahan rahakkaalta pankkipestiltään Koskinen ryhtyi nostamaan sopeutumiseläkettä. Vaalipiirissä pohdiskellaan, että tämä saattaa vaikuttaa Koskisen äänimäärään laskevasti. Koskisen uskotaan kuitenkin tekevän paluun eduskuntaan, sillä hänellä on vahvaa kannatusta erityisesti pienillä paikkakunnilla.
SDP:n viideskään paikka ei ole kaukana, vaan Verkkouutisten laskelman mukaan ensimmäinen eduskunnan ulkopuolelle jäävä olisi SDP:n ehdokas. Vahvana ehdokkaana nostetaan esille varakansanedustaja Kaisa Lepola, joka oli kuntavaalien äänikuningatar Forssassa 700 äänellä. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 4[nbsp]600 ääntä. Hänen mahdollisuuksiaan läpimenoon heikentää kuitenkin toinen forssalainen ehdokas, optikko Emmi Lintonen. Demarit ovat jakautuneet Forssassa kahteen leiriin. Lepola on perinteisen Forssan työväenyhdistyksen ehdokas ja Lintonen kilpailevan yhdistyksen ehdokas. Emmi Lintosen äiti Minna Lintonen on entinen SDP:n kansanedustaja. Riihimäeltä nostetaan esille sosionomi Miia Nahkuri, joka on Riihimäen kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Hämeen sosialidemokraattien puheenjohtaja. Riihimäeltä on kuitenkin jo kaksi kansanedustajaa, ja lisäksi Nahkurilla on samankaltainen profiili kuin vasemmistoliiton ykkösehdokkaalla Aino-Kaisa Pekosella.
Kokoomuksen istuvat kansanedustajat vahvoilla
Kokoomus olisi saamassa kolme kansanedustajaa Hämeestä, kuten viime vaaleissakin. Istuvien kansanedustajien katsotaan olevan vahvoilla. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen pyrkii kolmannelle kaudelle eduskuntaan. Grahn-Laasonen oli viimeksi kokoomuksen ääniharava 7[nbsp]600 äänellä ja häntä pidetään kokoomuksen listan ykkösenä tälläkin kertaa. Forssasta kotoisin oleva Grahn-Laasonen kiertää ahkerasti kenttää ja pitää yhteyksiä. Opetusministerinä hän on kuitenkin kantanut vastuuta hallituksen koulutusleikkauksista, joista on tullut paljon kritiikkiä. Kuntavaaleissa Grahn-Laasosen äänimäärä laski 280 ääneen. Vaikka Grahn-Laasonen on Kanta-Hämeestä, hän on kerännyt aiemmissa vaaleissa paljon ääniä myös Päijät-Hämeen puolelta Lahdesta.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen on ehdolla Orimattilasta. Myös hänen uskotaan uusivan paikkansa. Viimeksi Jokinen sai 5[nbsp]700 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski. Jokista luonnehditaan vakaaksi ja maltilliseksi konservatiivisiiven edustajaksi. Hän on ammatiltaan ylikonstaapeli. Jokinen nousi kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi, kun Petteri Orpo valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi kesällä 2016. Siinä tehtävässä Jokinen on saanut valtakunnan julkisuutta. Viimeksi varakansanedustajaksi jäänyt entinen kansanedustaja Ilkka Viljanen (kok.) on antanut tukensa Jokiselle.
Kansanedustaja Timo Heinonen Lopelta on istunut jo kolme kautta eduskunnassa. Hän sai viimeksi 6[nbsp]300 ääntä. Heinosen sanotaan tekevän jatkuvaa vaalityötä ja hänellä on nytkin iso kampanja. Heinonen on aktiivinen sosiaalisessa mediassa ja hän on kirjoittanut verkkosivuillaan blogia päivittäin helmikuusta 2006 lähtien. Hänet valittiin eduskuntaan vuonna 2007. Heinonen ei kuitenkaan ole noussut merkittäviin tehtäviin. Koulutukseltaan Heinonen on luokanopettaja.
Hollolan ääniharava voi yllättää
Vaikka kokoomuksen kansanedustajien uskotaan tulevan uudelleen valituiksi, myös yllätyksiä pidetään mahdollisina. Sairaanhoitaja Kristiina Hämäläinen teki viime kuntavaaleissa kovan tuloksen Hollolassa. Hän oli ääniharava 400 äänellä ja keräsi enemmän ääniä kuin silloinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) ja kansanedustaja Jari Ronkainen (ps.). Viime eduskuntavaaleissa Hämäläinen sai 2[nbsp]600 ääntä. Hän tekee hyvää kampanjaa ja hänellä on verkostoja myös Kanta-Hämeen puolella. Lisäksi sinisten luopuva kansanedustaja Anne Louhelainen tukee näkyvästi Kristiina Hämäläisen valintaa eduskuntaan. Hämäläinen on Hollolan kunnanhallituksen puheenjohtaja ja hän työskentelee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna.
Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Milla Bruneau tekee näkyvää kampanjaa isolla rahalla. Bruneau on ammatiltaan tv-tuottaja. Hän irtisanoutui työstään operatiivisena johtajana Yellow Film & TV:ssä satsatakseen eduskuntavaaleihin. Bruneau pyrkii vastaamaan huutoon, että Lahdesta pitäisi saada kokoomuslainen kansanedustaja. Hän on kuitenkin vasta ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa hän sai 500 ääntä Lahdessa.
Lahdesta on ehdolla myös yrittäjä Francis McCarron. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 2[nbsp]900 ääntä. McCarron on Lahden kuntapolitiikassa tunnettu ja aktiivinen henkilö, jonka räväkät puheet myös ärsyttävät monia. McCarronia luonnehditaan särmikkääksi oikeistokonservatiiviksi, joka vaatii veroja alas, kuluja kuriin ja tiukempaa maahanmuuttolinjaa. Kuntavaaleissa McCarronin äänimäärä nousi 550 ääneen, vaikka hän ajoi läpi talouden saneerausohjelman Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän silloisena hallituksen puheenjohtajana. Hänen vaalikampanjaansa on varjostanut viime itsenäisyyspäivän juhlinnassa sattunut välikohtaus, joka on ollut poliisitutkinnassa eri osapuolten toisistaan tekemien rikosilmoitusten vuoksi.
Hämeenlinnasta ehdolla on Vanajanlinna Groupin hallituksen puheenjohtaja Mika Walkamo. Häntä kutsutaan Vanajanlinnan ”linnanherraksi”. Vanajanlinna Groupilla on majoitus- ja ravintolatoimintaa Vanajanlinnan lisäksi myös muun muassa Janakkalassa ja Levillä. Walkamo on toiminut aikoinaan Hämeenlinnassa kokoomuksen kaupunginvaltuutettuna. Hänen uskotaan keräävän hyvin ääniä Hämeenlinnasta. Viime vaaleissa 3[nbsp]300 ääntä kokoomuksen listalla saanut Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio ei ole nyt ehdolla.
PS:n varakansanedustaja hakee revanssia
Perussuomalaiset on saamassa kaksi paikkaa, mikä on yksi paikka vähemmän kuin viime vaaleissa. Perussuomalaisten viime vaalien ykkönen, kansanedustaja Anne Louhelainen Hollolasta loikkasi sinisiin eikä ole enää ehdolla eduskuntaan. Louhelainen sai viimeksi 6[nbsp]700 ääntä. Häntä hieman vähemmän ääniä sai viimeksi eduskuntaan noussut Rami Lehto. Kuntavaaleissa Lehdon äänimäärä laski 1[nbsp]300 ääneen. Lehto ei ole ollut näkyvä kansanedustaja, mutta hän ei myöskään ole sotkeutunut kohuihin. Hänen uskotaan uusivan paikkansa. Toinen perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen nousi viimeksi eduskuntaan 4[nbsp]400 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski Hollolassa. Ronkainen on tiukan linjan perussuomalainen.
Viimeksi varakansanedustajaksi jäi diplomi-insinööri Lulu Ranne Hämeenlinnasta. Hän sai vain pari sataa ääntä vähemmän kuin Jari Ronkainen. Ronkainen ja Ranne kisaavat perussuomalaisten toisesta kansanedustajapaikasta, ja Ranteen ennakoidaan nousevan nyt eduskuntaan. Hänen kerrotaan raivanneen kilpailijansa pois Hämeenlinnasta. Viimeksi hyvin ääniä kerännyt entinen kansanedustaja Ismo Soukola ei päässyt ehdolle. Sunny Car Centeriin liittyvästä tietovuodosta tuomion saanut Kari Ilkkala puolestaan luopui politiikasta. Lulu Rannetta luonnehditaan poliitikoksi, joka ei kaihda keinoja. Kuntavaaleissa hän sai 1[nbsp]200 ääntä, mikä oli sata ääntä vähemmän kuin edellisissä kuntavaaleissa. Silloin hän oli juuri loikannut kokoomuksesta perussuomalaisiin.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1553709498275{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”222754″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle_2″ onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”222753″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle_2″ onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”222752″ img_size=”full” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle_2″ onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Keskustakonkari jättää ammottavan aukon
Keskusta saisi kaksi paikkaa ja menettäisi yhden paikan. Toisenkaan paikan menettäminen ei ole mahdotonta, sillä Verkkouutisten laskelman perusteella vaalipiirin viimeinen paikka menisi keskustalle. Suomen pitkäaikaisin naiskansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila Forssasta ei ole enää ehdolla. Anttila sai viimeksi 5[nbsp]200 ääntä. Iso kysymysmerkki on, saako keskusta pidettyä Anttilan äänet listallaan.
Keskustan listan ykkönen oli viimeksi kansanedustaja Juha Rehula, joka keräsi 6[nbsp]400 ääntä. Rehula on keskustan pitkäaikainen varapuheenjohtaja ja hänet tunnetaan maakunnan vahvana keskustavaikuttajana. Hän toimi vaalikauden alkupuolen hallituksen perhe- ja peruspalveluministerinä ja vastasi karille ajaneen sote-uudistuksen valmistelusta. Kuntavaaleissa hollolalaisen Rehulan äänimäärä laski hieman. Myös kansanedustaja Martti Talja uusinee paikkansa. Talja meni viimeksi viimeisenä edustajana läpi Hämeen vaalipiiristä 3[nbsp]700 äänellä. Kuntavaaleissa hän sai 1[nbsp]100 ääntä Lahdessa. Talja on tehnyt uran erikoislääkärinä. Kansanedustajana hän ei ole juurikaan profiloitunut.
Kanta-Hämeen puolelta keskustan listalta ehdolla on sairaanhoitaja Johanna Häggman Forssasta. Hän sai 2[nbsp]000 ääntä eurovaaleissa vuonna 2014, mutta hän ei ole ollut aiemmin ehdolla eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa hän sai 220 ääntä. Häggman on Sirkka-Liisa Anttilan entinen eduskunta-avustaja ja keskustan Etelä-Hämeen piirin puheenjohtaja. Hän ei kuitenkaan ole laajemmin tunnettu vaalipiirissä. Hämeenlinnasta ehdolla on keskustan entinen kansanedustaja Timo Kaunisto. Varsinais-Suomesta aikoinaan eduskuntaan valittu Kaunisto putosi eduskunnasta vuonna 2011. Kauniston avioeroa ja suhdetta vihreiden kansanedustajana samaan aikaan toimineen Kirsi Ojansuu-Kauniston kanssa ei edelleenkään pidetä helppona yhtälönä keskustan listalla.
Asikkalasta ehdolla on Hilkka Kemppi, joka tekee näkyvää kampanjaa. Hän on Asikkalan kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Kemppi on toiminut aiemmin keskustanuorten ja keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana. Keskustan listalta ehdolla on myös kiinteistönvälittäjä Kaisa Liski Hausjärveltä. Kiinteistökuningattarena tunnettu Liski on tuttu tv-ohjelmista. Liski tuomittiin vuoden 2018 lopussa 700[nbsp]000 euron korvauksiin entiselle työnantajalleen Uudenmaan Vivalle muun muassa noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta ja kilpailukiellon rikkomisesta. Liski on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen. Hän on keskustan kunnanvaltuutettu Hausjärvellä.
Vihreät saamassa takaisin paikan Hämeestä
Vihreät on saamassa yhden paikan Hämeen vaalipiiristä. Puolue menetti ainoan kansanedustajansa vaalipiiristä vuonna 2011, kun Kirsi Ojansuu-Kaunisto tippui eduskunnasta ryhdyttyään suhteeseen keskustan kansanedustajan Timo Kauniston kanssa. Pariskunta avioitui vuoden 2011 lopussa. Ojansuu-Kaunisto tavoittelee jälleen paikkaa eduskunnasta, mutta hänen äänimääränsä ovat laskeneet vaali vaalilta. Hän sai viimeksi eduskuntavaaleissa 1[nbsp]700 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi kuitenkin viimeksi ja hän oli vihreiden ykkönen Hämeenlinnassa 375 äänellä.
Vihreiden lista on hyvin tasainen eikä selvää ykkösnimeä ole. Jäsenäänestyksessä eniten ääniä keräsi anestesialääkäri Mirka Soinikoski. Viime eduskuntavaaleissa hän sai 825 ääntä. Kuntavaaleissa hän sai 300 ääntä Hämeenlinnassa ja hän toimii vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajana. Soinikoskea pidetään todennäköisimpänä läpimenijänä vihreiden listalta. Asikkalasta ehdolla on varatuomari Juha Tapiola, joka työskentelee Lahden kaupunginreviisorina. Tapiola on Utsjoella syntynyt saamelainen. Riihimäeltä on ehdolla erityisluokanopettaja Sari Jokinen. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 1[nbsp]800 ääntä, mikä oli eniten vihreiden listalla. Hän on Riihimäen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtajana.
Vasemmisto ja KD yhden kärkiehdokkaan varassa
Vasemmistoliitto on saamassa yhden paikan, kuten viime vaaleissakin. Vasemmistoliiton kärkinimi on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen. Hän sai viimeksi 5[nbsp]500 ääntä. Kuntavaaleissa hän oli Riihimäen ääniharava 700 äänellä. Hänen äänimääränsä ovat kasvaneet selvästi viime vaaleissa. Pekonen on koulutukseltaan lähihoitaja. Hänen painopisteensä on sosiaali- ja terveyspolitiikassa, mutta eduskuntaryhmän puheenjohtajana hän on ottanut kantaa myös yleispolitiikkaan. Vasemmistoliiton listalla Pekosella ei ole haastajia.
Myös kristillisdemokraatit ovat pitämässä yhden paikkansa. Kristillisdemokraattien selvä ykkösehdokas on entinen puolueen puheenjohtaja Päivi Räsänen. Räsänen sai viime vaaleissa sisäministerinä 7[nbsp]500 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski noin sadalla äänellä 360 ääneen. Räsänen on ollut kansanedustaja vuodesta 1995 lähtien. Hän on ammatiltaan lääkäri.
Verkkouutisten ennuste on laadittu Ylen (7.3.2019) ja Helsingin Sanomien maaliskuun (20.3.2019) mielipidemittausten perusteella. Kullekin puolueelle laskettu kannatus on keskiarvo näistä kahdesta gallupista. SDP:n kannatus on siten 21,2 %, kokoomuksen 17,2 %, keskustan 14,2 %, vihreiden 13,9 %, perussuomalaisten 12,2 %, vasemmistoliiton 8,9 %, RKP:n 4,6 %, kristillisdemokraattien 3,9 %, ryhmän muut 2,7 % ja sinisten 1,5 %.
Ennusteessa oletetaan, että vaalipiirikohtainen kannatuksen muutos noudattaa valtakunnallista kannatuksen muutosta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_raw_html css=”.vc_custom_1553709967697{margin-top: 20px !important;}”]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjIwNjRkZTM1NC1kOTM3LTQyMDAtYTIwOC0zM2VmOWQ4OWMyODclMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ2YWFsaXBpaXJpdC0yMDE5LWhhbWUlMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkN0JTJDcyUyQ2klMjklN0J2YXIlMjBuJTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNvJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlMkNkJTNEJTJGJTVFaHR0cCUzQSUyRi50ZXN0JTI4ZS5sb2NhdGlvbiUyOSUzRiUyMmh0dHAlM0ElMjIlM0ElMjJodHRwcyUzQSUyMiUzQmlmJTI4JTJGJTVFJTVDJTJGJTdCMiU3RCUyRi50ZXN0JTI4aSUyOSUyNiUyNiUyOGklM0RkJTJCaSUyOSUyQ3dpbmRvdyU1Qm4lNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOHMlMjklMjklN0J2YXIlMjByJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCci5hc3luYyUzRDElMkNyLmlkJTNEcyUyQ3Iuc3JjJTNEaSUyQ28ucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhyJTJDbyUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTJDJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row]
KORJAUS 28.3.2019 kello 21.45: Muutettu Hollolan kaupunginhallitus kunnanhallitukseksi.
Lue myös muut Verkkouutisten vaalianalyysit
[verkkojulkaisut tag=”ekvaalit2019″]
