Verkkouutisten saamien tietojen mukaan alkoholilakiin sisällytetty valmistustaparajoitus vahvoille kaupassa myytäville juomille sai alkunsa hallitusohjelmaneuvotteluissa syntyneestä kompromissista, jonka avaamiseen kristillisdemokraatit ei ole suostunut siitä huolimatta, millaiseen juridiseen vastatuuleen rajoitus on sittemmin joutunut.
Verkkouutisille kerrotaan useista lähteistä, että ainakin pääministeripuolue kokoomus olisi halunnut poistaa rajoituksen EU-komission väliintulon ja lausuntokierroksella saatujen selvitysten perusteella. KD ei kuitenkaan lähteiden mukaan ole ollut valmis tinkimään rajoituksesta piiruakaan.
Hallitus vapautti alkoholilain uudistuksella kaupan hyllyille vahvuudeltaan enintään 8-prosenttiset alkoholijuomat. Lakiin sisällytettiin kuitenkin koukku. 5,5-8-prosenttisten juomien kohdalla palautettiin käyttöön niin sanottu valmistustaparajoitus. Sen nojalla vain käymisteitse valmistetut vahvat juomat sallitaan kauppoihin. Sekoitukset jäävät siis yhä Alkoihin. Otsikoissa on totuttu puhumaan esimerkkinä mustasta tölkistä tunnetusta 7,5-prosenttisesta niin kutsutusta ”mörkölonkerosta”.
Hallitus selvittää parhaillaan enintään 15-prosenttisten juomien vapauttamista kauppoihin. Valmistustaparajoitus sisältyisi näillä näkymin tähänkin muutokseen. Joskin rajoituksen toteutumista on pidettävä hyvinkin epävarmana EU-oikeudellisten syiden takia.
”Suomi tulee häviämään”
Linjausta on arvosteltu yleisesti EU-oikeuden vastaiseksi ja sen perusteluja ohuiksi. Alan toimijat ovat valittaneet asiasta EU-komissiolle.
Esimerkiksi arvostettu Eurooppaoikeuden professori Juha Raitio arvioi hiljattain Ylelle, että Suomella ei ole juuri mahdollisuuksia puolustaa rajoitusta.
– Keissi on EU-tuomioistuimessa sitten komissio vastaan Suomi ja maamme tulee rikkomuskanteen häviämään, Raitio totesi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Panimoliiton puheenjohtaja, Hartwallin toimitusjohtaja Kalle Järvinen on arvostellut rajoitusta kovin sanoin julkisuudessa.
– Valmistustaparajoite on poistettava laista ja hallitusohjelmassa mainittu 15-prosenttisten viinien vapautus päivittäistavarakauppaan on joko estettävä tai muutettava koskemaan kaikkia saman vahvuisia tuotteita – ei pelkkiä viinejä, Järvinen vaati Iltalehdessä.
Asiantuntijoiden ja alan toimijoiden lisäksi rajoitus sai lausuntokierroksella kipakkaa palautetta eduskunnan valiokunnilta. Esimerkiksi talousvaliokunta piti rajoitusta ongelmallisena EU:n kilpailu- ja sisämarkkinaoikeuden näkökulmasta.
KD huolestui ”limuviinoista”
Julkisuudessa on totuttu kuulemaan, että valmistustaparajoitus on osa alkoholiasioista hallitusohjelmaneuvotteluissa kesällä 2023 syntynyttä kompromissia. Asian on sanottu olleen erityisen tärkeä kristillisdemokraateille.
KD:n pitkäaikainen kansanedustaja ja entinen ministeri ja puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoi Verkkouutisille helmikuussa, ettei puolue hyväksy alkoholilain muutoksia – siis niitä, joista väitetysti tehtiin kompromissi neuvotteluissa.
– Kyllä minä olen siitä huolestunut ja tämä oli kiperä kysymys hallitusohjelmaneuvotteluissa. Kristillisdemokraateille tämä on vaikea asia, jota emme hyväksyneet ja tulemme äänestämään tätä esitystä vastaan, Räsänen sanoi.
KD-vaikuttajan mukaan alkoholin saatavuutta ei pitäisi laajentaa.
– Raja nousee vain tuohon kahdeksaan prosenttiin ja onneksi siitä on rajattu limuviinat ulkopuolelle, Räsänen kommentoi tuolloin.
Verkkouutisille oli kerrottu alkuvuodesta eri lähteistä, että valmistustaparajoitus jäi lakiesitykseen juuri kristillisten vaatimuksesta.
– Ehkä minä en sitä ala kertomaan, miten se on sinne päätynyt, mutta sen voin kertoa, että olemme limuviinojen tuloa kauppaan vastustaneet ja tämä oli jo riittävän vaikea päätös muutenkin. Nyt tulee tiukasti pitäytyä siinä, mitä hallitusohjelmaan on kirjattu, Räsänen vastasi.
KD:n viesti asiasta on julkisten kannanottojen perusteella elänyt.
Puolueen puheenjohtaja, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah totesi tällä viikolla IL:lle, että valmistustaparajoitus olikin kokoomuksen aloite.
– Nimenomaan kokoomuksen tuomissa pohjapapereissa oli tämä valmistustaparajoite yhdessä heidän esittämänsä 15 prosentin kanssa. Tämä laki itsessään on sosiaali- ja terveysministeriön antama, eli sielläkin on kokoomusministeri Sanni Grahn-Laasonen, Essayah syytti.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Essayah toisti haastattelussa kuitenkin myös Räsäsen aiemman varoituksen nuoria hänen mukaansa houkuttelevista ”limuviinoista”.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen syytti heti X:ssä Essayahia ”väärästä todistuksesta”. Hänen mukaansa KD:ssa tiedetään hyvin, miten asia on todellisuudessa mennyt.
– Mutta jos se nyt teille sopii, niin olen varma, etteivät muut estä valmistustaparajoitteesta luopumista, Heinonen jatkoi.
Verkkouutisten useista asiaa läheltä seuranneista lähteistä saamien tietojen mukaan kokoomus lähti aikanaan hallitusneuvotteluihin kahdella tavoitteella. Puolue olisi ensisijaisesti halunnut purkaa Alkon monopolin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä esitti monopolin asteittaista purkua jo syksyllä 2022.
Toissijaisesti hallitusohjelmaneuvotteluissa esitettiin lähteiden mukaan viinien vapauttamista kauppoihin sallimalla käymisteitse valmistetut juomat 15 prosentin vahvuuteen asti. Tässä mukana olisi siis ollut valmistustaparajoitus.
Lopulta päädyttiin malliin, jossa ensiaskel otetaan 8-prosenttisten juomien kanssa, jonka jälkeen selvitetään 15-prosenttisten salliminen.
Tilanteen kuvataan kuitenkin muuttuneen, kun valmistustaparajoituksen sisältänyt hallituksen esitys joutui lausuntokierroksen hampaisiin ja EU-komissiosta alkoi tulla kirjeitä.
Verkkouutisille sanotaan, että sosiaali- ja terveysministeriössä oli jopa laadittu palautteen myötä esityksestä versio ilman valmistustaparajoitusta. Tämä ei kuitenkaan lähteiden mukaan kelvannut KD:lle ja hallitus joutui antamaan esityksen rajoituksen kanssa.
LUE MYÖS:
Päivi Räsänen avaa mörkölonkero-päätöksen taustat: Nuoret naiset pitävät limuviinoista
Kohuttu lonkerorajoitus voi kääntyä itseään vastaan: Kauppoihin yhtä vahvoja juomia, mutta halvempina