Lääkäri tutkii potilasta sairaalassa. LEHTIKUVA / LAURA UKKONEN

Vuokralääkäri maksaa kaksi kertaa enemmän, kun sitä ei kilpailuta

BLOGI

Tehottomat suorahankinnat on kirjoittajan mukaan laitettava kuriin.
Picture of Joel Kuuva
Joel Kuuva
Kirjoittaja on Hyvinvointialan pääekonomisti.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Kun hyvinvointialueiden talous- ja henkilöstövajetta pyritään paikkaamaan, kääntyy katse usein henkilöstövuokraukseen. Kustannuskasvun lisäksi erityisesti lääkärivuokrausta on kritisoitu myös siitä, että nuori lääketieteen kandidaatti voi tienata tuplasti kokeneeseen virkalääkäriin verrattuna. Tällaiset tilanteet sotivat monen oikeustajua vastaan, mutta niiden taustalla on lähes aina sama syy: huono tai kiireessä tehty hankinta.

Vuokralääkäreiden kilpailutukset tehdään usein niin, että hyvinvointialue ei sitoudu minkään tuntimäärän ostamiseen, mutta voi tehdä suuriakin tilauksia lyhyellä varoitusajalla. Tällainen ennakoimattomuus on lääkäreiden näkökulmasta totta kai hankalaa, ja tämä näkyy suoraan heidän palkkavaatimuksissaan. Tilanne on hankala myös vuokralääkäreitä välittävillä yrityksille: ammattilaisia ei voi pitää varaston hyllyllä odottamassa mahdollisen tilauksen saapumista.

Esimerkiksi Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisa kilpailutti kesällä Mikkelin sairaalan päivystyksen vuokratyövoiman. Kilpailutukseen osallistuvat palveluntuottajat eivät tiedä, kuinka paljon Eloisa tulee palvelua eli lääkäreiden työaikaa hankkimaan, mutta Eloisalla on oikeus tehdä tilaus vain kuukauden varoitusajalla. Kirsikkana kakun päällä jokaisesta neljän tunnin poissaolosta lätkäistään 50 000 euron sakko.

Jos vuokralääkäri vaikkapa sairastuu, eikä tuuraajaa löydetä, maksaa yksi kahdeksan tunnin päivä palveluntuottajalle 100 000 euroa. Sakkojen välttämiseksi palveluntuottaja joutuu käytännössä palkkaamaan toisen lääkärin varalle. Eloisan kilpailutus on siis omiaan nostamaan sekä lääkäreiden palkkavaatimuksia silppuvuoroilla että palveluntuottajan kustannuksia kohtuuttomien sakkojen myötä. Lopputuloksena vuokratyö on Eloisalle kallista.

Asiat voidaan kuitenkin tehdä paremmin. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue LUVN järjesti kilpailutuksen, jossa palveluntuottajista muodostettiin hintojen avulla etusijajärjestys, jonka mukaan tilauksia tehdään. Jos edullisimman tarjouksen tehnyt tuottaja ei kykene toimittamaan lääkäriä kulloiseenkin tarpeeseen, siirtyy tilaus toiseksi halvimmalle, ja niin edelleen. Viiden parhaan tarjouksen tuntihinnat olivat kaikki alle 98 euroa, mikä tarkoittaa arviolta reilun 80 euron tuntipalkkaa lääkärille. Kyseinen korvaus ei ole poikkeuksellisen kova tilanteessa, jossa tulevasta työstä ei aina ole takeita.

Kilpailuttamatonta lääkärivuokrausta yli miljoonalla eurolla vuodessa

Huonojen hankintojen erityisluokalta löytyvät suorahankinnat hyvinvointialueiden itse omistamilta yrityksiltä. Näitä hankintoja ei kilpailuteta, jolloin paras ratkaisu jää usein hyödyntämättä. Esimerkiksi Lapin, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueet ovat tänä vuonna ostaneet lääkärityövoimaa omistamaltaan vuokrafirma Tervialta yli miljoonalla eurolla. Tervia laskuttaa hyvinvointialueita erikoistuvasta lääkäristä vajaat 190 euroa ja erikoislääkäristä reilut 230 euroa per tunti.

Sidosyksikköhankinta Tervialta tulee siis noin kaksi kertaa kalliimmaksi, kuin hyvin tehty hankinta LUVNissa. Lääkäreiden korkeampi palkkataso pohjoisessa selittää kaksinkertaisesta hintaerosta vain noin 15–20 prosenttia.

Pohjoisen Suomen hyvinvointialueilla olisi syytä vihdoin kilpailuttaa vuokratyö, jotta tuntihintoja saataisiin laskettua. Esimerkkiä on ryhtynyt näyttämään Kainuun hyvinvointialue, joka sai Kajaanin keskussairaalan päivystyksen lääkäripalvelujen kilpailutuksen valmiiksi syyskuun loppupuolella. Voittaneen tarjouksen tuntihinta ei ollut vielä julkinen tätä kirjoittaessa.

Tehottomat suorahankinnat on syytä laittaa kuriin panemalla toimeen hallitusohjelman mukainen kymmenen prosentin omistusraja sidosyksiköille. Tällöin hyvinvointialue voisi kiertää kilpailutuksen vain, jos se omistaa yhteisyrityksestä vähintään kymmenen prosenttia. Tällä hetkellä hyvinvointialueet ovat tehneet suorahankintoja esimerkiksi alle tuhannesosan omistusosuuksilla suurista in-house-yhtiöistä. Markkinaoikeus on käsitellyt tänä vuonna vain kourallisen hyvinvointialueiden suorahankintatapauksia, mutta näistä liki kaikki on todettu hankintalain vastaisiksi.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
› Uutissyöte aiheesta
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Opi sukeltamaan, ajattele kuin valkohai!

Suositut sukelluskurssit kokeneiden ammattilaisten johdolla. Verkkokaupassamme voit räätälöidä itsellesi sopivan paketin.
Tarjous

MUISTA LOGO!

Oy Sarin sukellus Ab
Roihupellon maauimala, Niinistö

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)