Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa keskimäärin 0,9 prosenttia vuoden takaisesta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousu lähes pysähtyi ja vuosimuutos oli vain 0,1 prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tammi-maaliskuun tilastoista. Muualla Suomessa vuokrat nousivat selvästi enemmän, 1,4 prosenttia, mutta myös siellä kasvu on hidastunut.
Vuokrakehitys on hidastunut selvästi ja yhä useammalla alueella nähtiin laskevia vuokria. Vuokrakehityksen kärjessä jatkavat Rovaniemi, Oulu ja Tampere.
– Pääkaupunkiseudulla vuokramarkkina on yhä selvästi vuokralaisen markkina, eikä vuokra-asuntopulasta ole merkkejä edes kiikareilla. Tarjontaa on runsaasti, ja vuokrien nousu on käytännössä pysähtynyt, jopa negatiivinen Vantaalla. Mutta vuokrat laskevat myös esimerkiksi Espoon kaksioissa. Eivätkä näissä luvuissa edes näy erilaiset alennukset vuokrista kuten esimerkiksi ensimmäiset alennetut kuukaudet tai lahjakortit, eli todellisuudessa laskua on jopa enemmän, huomauttaa tiedotteessa Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
– Pääkaupunkiseudun vuokramarkkina pysyy haastavana asuntosijoittajille. Viime kuussa vapaana olevien yksiöiden määrä nousi ennätykselliseksi – jopa väkiluvun muutokset huomioiden. Pelottelut vuokra-asuntopulasta pääkaupunkiseudulla näyttäytyvät tämän valossa sanahelinältä, Karlsson jatkaa.
Vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa vuokrat jatkoivat nousuaan eniten Rovaniemellä (2,5 %), Oulussa (2,1 %) ja Hämeenlinnassa (1,9 %), mutta nousuvauhti hidastui näissäkin kaupungeissa. Vantaalla vuokrat jopa laskivat (-0,3 %).
Hitainta nousu oli Espoo-Kauniaisissa (0,2 %) sekä Helsingissä, Hyvinkäällä ja Keravalla, joissa vuokrat nousivat vain 0,3 prosenttia.
Kolmioiden vuokrat nousivat yhä nopeammin, mutta ero on kaventunut. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden vuokrat pysyivät ennallaan (0,0 %), kaksioiden nousu oli vähäistä (0,2 %) ja kolmioiden vuokrat nousivat 0,4 prosenttia.
Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat kasvoivat 1,3 prosenttia, ja sekä kaksioiden että kolmioiden 1,4 prosenttia. Suurimmat kaupunkikohtaiset vuokrannousut mitattiin Rovaniemellä: kaksioissa 2,7 % ja yksiöissä 2,1 %. Perheasunnoissa eli kolmioissa kovin nousu nähtiin Tampereella (2,7 %).
Valtion tukemat Ara-vuokrat nousivat edelleen huomattavasti vapaarahoitteisia enemmän ja suurimmat nousut nähtiin Turussa (6,0 %), Kotkassa (5,3 %) sekä Joensuussa (5,2 %). Pääkaupunkiseudun ara-vuokrat nousivat (4,6 %) edelleen selvästi muuta maata enemmän (3,6 %) ja kaikkein eniten Helsingin kalleimmilla alueilla (5,6 %).
– Vaikka ara-vuokrien nousuvauhti on hieman hidastunut, ne jatkoivat yhä selvästi nopeampaa kasvua kuin vapaarahoitteiset vuokrat. Joillain paikkakunnilla ARA-asunnot ovat jo kalliimpia kuin vapaarahoitteiset, ja ero kaventuu yhä, Karlsson toteaa.
Vuokraturva puolestaan huomioi tiedotteessa, että Helsingissä vapaarahoitteisten vuokrien muutos jäi nollan tuntumaan jo neljättä kertaa perättäin, kun katsotaan vuosineljännesten kehitystä.
Keskeisiä syitä ovat Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsolan mukaan vuokra-asuntojen runsas tarjonta ja jo tehdyt asumistuen leikkaukset.
Suurin kertamuutos on kuitenkin vielä tulossa. Opiskelijat siirtyvät elokuun alussa yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisään. Tämä laskee opiskelijoiden asumisen tukea merkittävästi.
– Yleisesti vaikuttaa siltä, ettei elokuussa opiskelijoille tulevan muutoksen suuruutta ole juurikaan vielä ymmärretty, Metsola sanoo.
Esimerkiksi Helsingissä yksin asuvan opiskelijan asumisen tuen enimmäismäärä opiskelukuukausilta tippuu neljänneksellä. Kesäkuukausilta, jolloin ei opiskele, tuki lakkaa lisäksi kokonaan.
Asumisen enimmäistuet yhdeksän kuukautta vuodessa opiskelevalla Helsingissä yksin asuvalla tippuvat siksi nykytasosta alaspäin peräti 44 prosenttia. Ainoastaan oman tai puolison lapsen kanssa asuvat opiskelijat jäävät entiseen tapaan yleisen asumistuen piiriin.
Vuokra-asuntokysynnän painopiste tulee Metsolan mukaan väistämättä muuttumaan.
Yleisesti asumistukimuutoksella on vuokria laskeva vaikutus, mutta kaikkein edullisimpien asuntojen kysynnän kasvaessa niitä ei riitä kaikille. Tämä kysynnän kasvaminen voi kysynnän ja tarjonnan lain mukaisesti nostaa kaikkein edullisimpien asuntojen vuokria.
