Vuoto paljastaa: Kreml valmisteli suurta asetoimitusta Iraniin

Venäjä on käyttänyt LMUR-ohjuksia laajasti Ukrainan sodassa.
Mielenilmaus Teheranissa 4. marraskuuta. / AFP / LEHTIKUVA / ATTA KENARE
Mielenilmaus Teheranissa 4. marraskuuta. / AFP / LEHTIKUVA / ATTA KENARE
Mielenilmaus Teheranissa 4. marraskuuta. / AFP / LEHTIKUVA / ATTA KENARE
Mielenilmaus Teheranissa 4. marraskuuta. / AFP / LEHTIKUVA / ATTA KENARE

Venäjä valmisteli 90 helikopteriin asennettavan ohjuslaukaisimen toimittamista Iraniin, käy ilmi venäläisen puolustusteollisuuden vuotaneista asiakirjoista.

Ukrainalainen yksityinen tiedusteluyhtiö Dallas Analytics sai haltuunsa aineistoa venäläiseltä Vympel-ohjusvalmistajalta. Asiakirjoja ovat tarkastelleet muun muassa Guardian ja Financial Times.

Ranskalainen Le Parisien nostaa tapauksen esiin osoituksena Venäjän ja Iranin syvenevästä sotilasyhteistyöstä.

Toukokuussa 2024 laadittuun tuotantosuunnitelmaan on merkitty 90 APU-L-laukaisimen vientitilaus asiakkaalle, jonka tunnuksena on K-10. Muut venäläiset puolustusteollisuuden asiakirjat yhdistävät tämän tunnuksen Iraniin.

Toimitukset oli suunniteltu alkamaan vuoden 2024 lopulla ja jatkumaan joulukuuhun 2025.

Asiakirjat eivät kuitenkaan osoita, että kaikki 90 laukaisinta olisi lopulta toimitettu Iraniin.

Käytetään Mi-28-taisteluhelikoptereissa

APU-L on tarkoitettu LMUR-ohjuksille, jotka tunnetaan myös nimillä Izdeliye 305 ja Kh-39.

Laukaisin voidaan asentaa Mi-28-taisteluhelikopteriin, ja yhteen laukaisimeen mahtuu kaksi ohjusta. LMUR on ilmasta maahan laukaistava ohjattu ase, jonka lentorataa voidaan korjata laukaisun jälkeen ja jolla voidaan iskeä myös liikkuviin kohteisiin.

Video

Ohjuksen kantama on noin 14 kilometriä. Venäjä on käyttänyt LMUR-ohjuksia laajasti Ukrainan sodassa.

Iran on puolestaan hankkinut Venäjältä Mi-28-taisteluhelikoptereita. Iran ilmoitti jo vuonna 2023 sopineensa niiden hankinnasta, ja alkuvuodesta 2026 julkisuuteen ilmestyi kuvia ja videoita Mi-28-koneista Iranissa.

Vuotaneet asiakirjat viittaavat siten siihen, että Moskovassa valmisteltiin Iranille kokonaisuutta, jossa uudet taisteluhelikopterit olisi voitu varustaa samoilla täsmäaseilla, joita Venäjän joukot käyttävät Ukrainassa.

Asiakirjojen uskottavuutta tukee toinen tuotantosuunnitelma, jossa Iranille oli merkitty kuusi Yak-130-harjoituskonetta. Näiden koneiden toimittamisesta Iraniin on myöhemmin saatu julkista näyttöä.

Sotilasyhteistyö syvenee

Tiedot täydentävät kuvaa Venäjän ja Iranin nopeasti syventyneestä sotilaallisesta yhteistyöstä. Iran toimitti Venäjälle Shahed-iskulennokkeja sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2022.

Kreml on sittemmin käynnistänyt iranilaistaustaisen lennokkiteknologian oman tuotannon.

Moskova ja Teheran solmivat vuonna 2025 strategisen kumppanuussopimuksen, joka sisältää yhteistyötä yhteisten turvallisuusuhkien torjumiseksi mutta ei velvoita maita keskinäiseen sotilaalliseen puolustukseen.

Financial Timesin mukaan 90 laukaisimen tilaus osoittaa, että Moskova on ollut valmis toimittamaan Iranille kehittynyttä sotilasteknologiaa siitä huolimatta, että Venäjän oma puolustusteollisuus on samaan aikaan kovassa paineessa Ukrainan sodan vuoksi.

Tu-95MS- ja Tu-160M-koneet on keskitetty suurelta osin Kaukoitään Ukrainan iskujen ulottumattomiin.
Agioi Fanendes -alus vaihtoi kulkureittiään noin 600 kilometrin päässä Yhdysvaltain itärannikolta.
Yli kymmenen konetta siirrettiin RAF Mildenhallista muualle, kun viranomaiset saivat tietoja Iraniin yhdistetystä uhasta.
Mainos