Amerikkalaisen talouslehti Wall Street Journalin pääkirjoitustoimitus lyttää täysin Donald Trumpin hallinnon Kanadalle ja Meksikolle määräämät 25 prosentin tuontitullit. Kiinalle on sitä vastoin määrätty 10 prosentin tulli. Kanadalaiseen öljyyn sovelletaan 10 prosentin tullia.
Yhdysvaltain presidentin ratkaisuja luonnehditaan tästä löytyvässä kirjoituksessa ”historian tyhmimmäksi kauppasodaksi”. WSJ siteeraa vanhaa historioitsija Bernard Lewisin vitsiä siitä, miten on riskialtista olla Amerikan vihollinen, mutta mahdollisesti tappavan vaarallista olla sen ystävä.
– Kun Kiina unohdetaan, Trumpin perusteluissa naapureihimme kohdistuvalle taloushyökkäykselle ei ole mitään järkeä.
Valkoinen talo on perustellut tulleja muun muassa Yhdysvaltoihin virtaavilla huumeilla. Trump totesi itse, etteivät amerikkalaiset tarvitse kanadalaisia tai meksikolaisia tuotteita. Hän on maininnut erityisesti öljyn ja puutavaran.
– Trump kuulostaa välillä siltä, ettei Yhdysvaltojen tarvitsisi tuoda maahan mitään ja että Amerikka voi olla täysin suljettu talous, jossa kaikki tehdään kotimaassa. Tätä kutsutaan autarkiaksi ja se ei vastaa maailmaa, jossa elämme tai sellaista, jossa haluaisimme elää. Tämän Trump voi saada pian kokea, pääkirjoitustoimitus tylyttää.
Kirjoituksessa huomautetaan esimerkkinä amerikkalaisesta autoteollisuudesta. Sille Trump on luvannut suoranaisen uuden kukoistuksen. Tämä oli esillä presidentin virkaanastujaispuheessakin. WSJ:n mukaan kyse on kuitenkin pikemminkin pohjoisamerikkalaisesta autoteollisuudesta, jossa Meksikokin on mukana.
Viime vuonna Yhdysvaltoihin tuoduista ajoneuvojen osista peräti 42 prosenttia tuli Meksikosta ja 13 prosenttia Kanadasta.
– Alan asiantuntijat kertovat, että mantereella tehty ajoneuvo kulkee rajojen yli puolisen tusinaa kertaa tai enemmän, kun yhtiöt hankkivat komponentteja ja lisäarvoa mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Tästä hyötyvät WSJ:n mukaan kaikki. Lehti varoittaa tullien heikentävän merkittävästi amerikkalaisten autonvalmistajien kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Autoteollisuus hyödyntää alueellista integraatiota valmistusstrategiassaan niin Euroopassa kuin Aasiassakin.
Tullien arvioidaan aiheuttavan kaaosta myös muun muassa rajat ylittävässä maataloustuotteiden kaupassa.
Meksiko edusti viime vuonna neljännestä ja Kanada viidennestä kaikesta Yhdysvaltain maataloustuonnista. Monet suuret amerikkalaiset maataloustuottajat ovat myös siirtäneet toimintojaan Meksikoon, koska maahanmuuton entistä tiukempi sääntely on vaikeuttanut työvoiman löytämistä Yhdysvalloissa.
– 90 prosenttia Yhdysvalloissa syötävistä avokadoista tulee Meksikosta. Onko Trump nyt avokadonationalisti?, WSJ kysyy.
Kanadan ja Meksikon vastaliikkeet taas tulevat arvion mukaan nostamaan joidenkin tuotteiden kustannuksia Yhdysvalloissa ja iskemään amerikkalaisiin kuluttajiin.
WSJ huomauttaa myös, ettei mitään tällaista pitäisi edes tapahtua, kun otetaan huomioon Donald Trumpin ensimmäisellä kaudella Kanadan ja Meksikon kanssa sopima kauppasopimus.
– Yhdysvaltain halukkuus unohtaa sopimusvelvoitteensa jopa ystävien kanssa ei tule lisäämään muiden maiden halua tehdä diilejä. Ehkä Trump sanoo voittaneensa ja perääntyy, jos hän saa jotain kuvainnollisia myönnytyksiä. Jos pohjoisamerikkalainen kauppasota kuitenkin jatkuu, tullaan se lukemaan erääksi historian typerimmistä.
