Suomen uusi Washingtonin suurlähettiläs Leena-Kaisa Mikkola kertoo Helsingin Sanomien haastattelussa, että Yhdysvaltojen ulkopoliittinen linja ei välttämättä ole muuttunut niin dramaattisesti, kuin tällä hetkellä yleisesti ajatellaan.
Mikkolan mukaan on vielä liian varhaista vetää johtopäätöksiä suurista muutoksista. Hän kokee että Suomen suhde Yhdysvaltoihin ei ole muuttunut. Hän vetoaa työssään Yhdysvaltain hallinnon kanssa käytyihin keskusteluihin:
– Aina puhutaan kumppanuudesta ja liittolaisuudesta. Ja siitä, että Suomi on Yhdysvaltojen liittolainen, hän sanoo.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja hänen ministereidensä julkiset puheet Euroopasta ovat huolestuttaneet laajasti. Mikkola tarkasteleekin niitä erillään omasta työstään ja siellä käydyistä keskusteluista. Kahdenväliset keskustelut uuden hallinon kanssa ovat sujuneet hyvin, Mikkola kertoo.
– Ei tässä maailmantilanteessa voi kohauttaa olkiaan ja sanoa, että kaikki on mahtavaa. Mutta kyllä minulla on sellainen tunne, että voimme rakentaa hyvää suhdetta jatkossakin, hän toteaa HS:ssa.
Mikkola on toiminut aikaisemmin suurlähettiläänä myös Kiinassa ja Israelissa. Yhdysvaltojen kanssa käydyissä keskusteluissa hän on huomannut, että Suomen näkemykset yhä kiinnostavat. Vahvaa kumppanuutta olisikin syytä pitää yllä ”niin kauan kuin siihen on intressiä”.
Suurin huoli Suomessa on liittynyt siihen, miten voimakkaasti Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan puolustamiseen ja Natoon. Mikkolan näkemys on selkeä; Nato-liittolaisuus on edelleen voimissaan. Hän muistuttaa, että Trump ei ole virkaanastumisensa jälkeen puhunut puolustusliitosta lähtemisestä.
Suurlähettiläällä on näkemyksensä myös Trumpin läheisiin suhteisiin Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Hän esittää mahdollisuuden siihen, että mitään todellista lähentymistä ei olisi tapahtunut, vaan keskusteluyhteys Putinin kanssa olisi vain keino yltää pikaisesti rauhansopimukseen Ukrainan ja Venäjän välillä.
Laajempaa yhteistyötä Venäjän ja Yhdysvaltojen välillä ei Mikkolan mukaan välttämättä silti nähdä vielä pitkään aikaan.
– Eletään sellaisia aikoja, ettei linjanvetoja kannata tehdä viikon, kahden tai kuudenkaan perusteella, Mikkola muistuttaa.
