Investointeihin liittyvää veroporkkanaa olisi tärkeää harkita vakavasti nykyisessä toimintaympäristössä, toteaa elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) Verkkouutisten haastattelussa.
Rydman alleviivaa, että kyseessä on tässä vaiheessa ministerin yksityisajattelu, eikä hallitus ole toistaiseksi tehnyt asiasta päätöksiä.
– Siihen, onko se pöydällä nyt kehysriihessä, en voi kommentoida mitään. Kaikenlaisia vaihtoehtoja on pohdittu matkan varrella, hän kertoo.
Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) totesi tiistaina Verkkouutisten haastattelussa, että investointien verokohtelu on hallituksen harkinnassa.
Veroporkkana tukia parempi
Rydman muistuttaa, että investointien veroporkkanan etu kansallisiin valtiontukiin nähden on se, että veroporkkana on neutraali toimi. Lisäksi poliittisten päättäjien ei tarvitsisi pohtia, onko jokin investointihanke strateginen ja tehdä valintoja hankkeiden väliltä.
– Uskon, että fiksusti toteutetulla verokannusteella saataisiin paremmin investointeja liikkeelle kuin tukipolitiikalla, kun yritykset joutuvat arvioimaan erilaisten hankkeiden taloudellista kannattavuutta. Todennäköisesti se maksaa lopulta itsensä takaisin, jopa moninkertaisesti, lisääntyneen investointiaktiviteetin myötä, ministeri perustelee.
Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva) esitti helmikuussa, että uusille investoinneille suunnattaisiin verohyvityksiä. Mallissa osa investointikustannuksista, esimerkiksi 15 prosenttia, olisi mahdollista saada hyvitetyksi verotuksessa.
– Evan kaltaiset keskustelunavaukset toivotan tervetulleiksi, koska Suomeen kohdistuvat investoinnit ovat nyt kriittinen kysymys tulevan talouskasvun, taloudellisen aktiviteetin ja hyvinvointipalveluiden rahoittamisen kannalta. Kaikki keinot pitäisi olla harkinnassa sen suhteen, miten investoinnit saadaan liikkeelle, taloutta kasvuun ja julkista taloutta vakaammalle pohjalle.
”Talous geoblokkiutuu”
Rydmanin mukaan toimintaympäristö on viime vuosina muuttunut monesta eri syystä. Venäjän Ukrainassa käymän laittoman hyökkäyssodan lisäksi valtiovetoisuus on merkittävästi lisääntynyt investoinneissa ja teollisuuspolitiikassa.
– Talous geoblokkiutuu. Taloutta ja omaa teknologiaa halutaan turvallisuussyistä suojata. Valtiovetoinen politiikka johtaa varovaiseen suhtautumiseen ulkomaiseen teknologiaan ja joissakin tapauksissa myös ulkomaisiin investointeihin.
EU:ssa on ollut viime vuosina käynnissä kova valtiontukikilpailu esimerkiksi vihreän siirtymän hankkeissa. Yhdysvallat on puolestaan houkutellut maahan investointeja satojen miljardien IRA-ohjelmalla. EU:n suuret jäsenmaat, esimerkiksi Saksa, ovat antaneet jopa miljarditukia maahan suuntautuville laitosinvestoinneille.
– Pyrimme vaikuttamaan siihen, että valtiontukipolitiikasta EU:n puitteissa päästään eroon. On epäterve asetelma, että eurooppalaiset valtiot keskenään kilpailevat maksamillaan valtiontuilla investoinneista.
Rydmanin mukaan on varauduttava sellaiseen skenaarioon, että nykyinen toimintaympäristö jatkuu pidempään.
– Silloin joudumme jäntevöittämään omaa teollisuuspolitiikkaamme ja varautumaan tukipolitiikkaan ainakin joissakin tilanteissa, jotta emme jää ainakaan kohtuuttomasti jalkoihin siinä pelikentässä, jossa toimimme.
400 miljoonan euron varaus
Rydman toteaa, että hallitus ei voi täysin katsoa sivusta valtiontukikilpailua. Tätä varten hallitusohjelmassa on kirjaus 400 miljoonan euron elinkeinopoliittisesta varauksesta. Se on osa hallituksen neljän miljardin euron investointiohjelmaa. Varauksen käytöstä tarvitaan vielä EU:n notifiointi. Rydmanin mukaan rahat voisivat olla käytössä jo loppuvuodesta, jos EU:lta saadaan kuittaus.
– Budjettina se on varsin vähäinen summa, kun vertaa keskeisiin kilpailijoihin. Jos ja kun sitä varausta käytetään, pitää olla tarkkana, mihin sitä käytetään. Lähtökohta on, että rahat käytettäisiin strategisiin ja tarkkaan harkittuihin hankkeisiin siten, että tuella varmistetaan investoinnin saaminen Suomeen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi maaliskuussa Verkkouutisten haastattelussa kehysriihen mahdollisiin säästökohteisiin liittyen, että ”helpointa on aina aloittaa niistä rahoista, joita ei vielä ole jaettu”.
Onko elinkeinopoliittinen varaus kohde, joka on vaarassa joutua säästölistalle?
– Ei nyt ainakaan toistaiseksi ole ollut tästä puhetta, mutta tietysti kyseessä on varaus. Hallitusohjelmassa on määritelty, että tällaista rahaa voidaan käyttää, mutta ei se ole velvoittavaa. Jos päädyttäisiin jossakin vaiheessa sellaiseen johtopäätökseen, että tämän 400 miljoonan euron varauksen puitteissa maksettaisiin vähemmän tukia mutta sen sijaan laadittaisiin jonkinlainen veropoliittinen kannuste, niin en tällaista ajatusta tyrmäisi, Rydman kommentoi.
Yritystuet tarkasteluun
Ministeri vahvistaa, että tämän hallituskauden aikana yritystukia tullaan arvioimaan kriittisesti.
– Arvioimme, kuinka paljon yritystuista on uudistavia ja paljonko on säilyttäviä. Jälkimmäisiin on syytä suhtautua erityisen kriittisesti. Tämän osalta kenttä on muuttunut vaikeaksi, koska globaalisti on käynnissä investointitukikilpailu ja se voi osaltaan vaikeuttaa vilpitöntä pyrkimystä yritystukien karsimiseen.
Rydman nostaa hallituksen työkalupakista esiin luvituksen sujuvoittamisen. Valtion aluehallinnon uudistamisen yhteydessä investointien edistämisessä on tarkoitus siirtyä kohti yhden luukun mallia, jossa yhdellä viranomaisella on vastuullaan lupaprosessin eteneminen ja koordinointi.
Lisäksi Rydman muistuttaa, että yhtenä esimerkkinä teollisuuspolitiikan vahvistamisesta hallitusohjelmassa on linjattu, että valtion kotimaista pääomasijoitus- ja yritysrahoitustoimintaa tehostetaan vaalikauden aikana yhdistämällä Business Finland Venture Capital Oy, Ilmastorahasto Oy ja Oppiva Invest Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy:n omistukseen.
– Pyrimme tekemään yritysrahoituksemme kokonaisuudesta aiempaa virtaviivaisemman ja tehokkaamman. Teollisuussijoituksesta pyritään luomaan vahva teollisuuspolitiikan väline, joka ankkurisijoittajana pystyy osaltaan varmistamaan kotimaista omistajuutta lupaavimmissa aloittavissa yrityksissä ja niiden kasvutarinassa, ministeri taustoittaa.
Suomessa lupaavia toimialoja
Suomessa katseet kohdistuvat tällä hetkellä etenkin vihreään siirtymään eli – hallitusohjelmassa mainituin termein – puhtaaseen siirtymään. Wille Rydman mainitsee lupaavina toimialoina myös kvanttiteknologian, siruteknologian, harvinaiset mineraalit ja akkuteknologian arvoketjut. Näillä strategisilla toimialoilla Suomesta löytyy osaamista. Alojen odotetaan tuovan kasvua ja investointeja tulevina vuosina.
– Ratkaisevaa on, osaammeko pelata tässä tilanteessa korttimme oikein sen suhteen, miten lupaavat alut saadaan parhaalla mahdollisella tavalla realisoitua taloudelliseksi lisäarvoksi ja aktiiviseksi yritystoiminnaksi Suomessa, Rydman arvioi.
Viime viikon lopulla päättyneiden neljä viikkoa kestäneiden poliittisten lakkojen vaikutukset ovat nousseet miljardiluokkaan ja lakoilla tehtiin Rydmanin mukaan isoa hallaa Suomen taloudelle.
– Lakot ovat olleet erittäin kielteinen signaali siitä, millainen työmarkkina Suomi on, ja miten yritykset voivat toimia. Viemällä poliittisten lakkojen rajoittamista koskevan lainsäädännön läpi eduskunnassa välitämme viestin, että olemme havainneet poliittisten lakkojen olevan ongelma Suomessa. Tämä on hyvin myönteinen signaali markkinoille. Tämän jälkeen pitkäaikaisia poliittisia lakkoja ei Suomessa enää nähdä, mikä on positiivinen viesti, joka toivottavasti välittyy maailmalle, ministeri toteaa.