Valko-Venäjän asevoimien esikuntapäällikkö, kenraali Pavel Muraveiko antoi kesäkuun lopulla lausunnon, jonka mukaan hänen maansa ei epäröisi käyttää ydinaseita, jos sitä ”provosoitaisiin”.
– Olemme oppineet käsittelemään näitä aseita. Osaamme käyttää niitä varmoin ottein. Voitte olla varmoja, että me myös teemme niin, jos maamme suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhataan, amerikkalaislehti Newsweekin siteeraama Muraveiko uhosi.
Amerikkalaisen Atlantic Council -ajatushautomon Ukraine Alert -palvelua johtava Peter Dickinson toteaa kenraalin antaneen lausuntonsa vain muutama viikko Valko-Venäjän ja Venäjän yhteisten ydinaseharjoitusten jälkeen. Harjoitus oli hänen mukaansa jatkoa Vladimir Putinin aiemmalle ilmoitukselle Venäjän taktisten ydinaseiden sijoittamisesta Valko-Venäjän alueelle.
– Muraveikon äskettäinen lausunto kuvastaa sitä, miten Kreml käyttää Valko-Venäjää länteen kohdistuvan ydinasekiristyksen eskaloimiseksi. On selvää, että kaikki Venäjän ydinaseet, jotka on sijoitettu Valko-Venäjälle, pysyvät tiukasti Moskovan valvonnassa. Jos Valko-Venäjän edustajat esittävät nyt omia ydinaseuhkauksiaan, he tekevät sen Putinin puolesta, Dickinson huomauttaa artikkelissaan.
Kun Putin käynnisti helmikuussa 2022 täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan, Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukašenka antoi Venäjän asevoimien käyttää maataan hyökkäyksen tukialueena. Venäjän kärsittyä keväällä 2022 tappion taistelussa Kiovasta Putinin joukot vetäytyivät Valko-Venäjälle ryhmittyäkseen uudelleen.
– Vaikka Lukašenka on toistaiseksi kyennyt vastustamaan Kremlin painostusta osallistua suoraan sotaan, hän on antanut Venäjän tehdä ilmaiskuja eri puolilla Ukrainaa sijaitseviin kohteisiin Valko-Venäjältä käsin. Hän on myös ollut yksi harvoista kansainvälisistä johtajista, jotka ovat olleet valmiita liittoutumaan julkisesti Putinin kanssa, ja hän on tavannut Venäjän diktaattorin useaan otteeseen, Dickinson sanoo.
Viimeisten neljän vuoden aikana Kreml on hänen mukaansa kyennyt jatkuvasti vahvistamaan kuristusotettaan Valko-Venäjästä. Tässä tilanteessa Lukašenkalla ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin tukea ”sotilaallista erikoisoperaatiota” Ukrainaa vastaan.
– Tähän tukeen luonnollisesti kuuluu myös Putinin harjoittaman ydinasepelottelun myötäily. Yllättävämpää on kuitenkin se, että Putin on ollut valmis kytkemään Venäjän pienen länsinaapurin uskomattoman holtittomaan ydinasepeliinsä, Dickinson toteaa.
– Vaikka Ukraina ei ole antautunut Venäjän toistuvien ydinaseuhkausten peloteltavaksi, moniin lännessä ne ovat tehonneet. Laajalle levinneen hätäännyksen mahdollisesta ydinaseiden käytöstä uskotaankin olevan keskeinen eskalaation pelkoa ruokkiva tekijä, joka on jatkuvasti jarruttanut kansainvälisiä vastatoimia Venäjän hyökkäyksen johdosta, hän arvioi.
Hän varoittaa Putinin jatkavan ydinaseilla pelottelua, kunnes sen Venäjälle aiheuttamat kustannukset nousevat suuremmiksi kuin hyödyt.
– Siihen voidaan päästä vain lisäämällä länsimaiden sotilaallista tukea Ukrainalle ja poistamalla kaikki jäljellä olevat rajoitteet, jotka heikentävät Kiovan kykyä vastata Venäjän iskuihin, hän toteaa.