Yhdysvaltain ilmavoimien alainen China Aerospace Studies Institute -tutkimuslaitos on julkaissut uuden raportin Kiinan ydinasejoukkojen kalustosta ja valmiussuunnitelmista.
Kiinan kansanarmeijan PLARF-rakettijoukkojen ydinasearsenaali on kasvanut merkittävästi viimeisten 15 vuoden aikana. Rakettijoukkojen vastuulle on siirretty myös perinteisiä ohjusjärjestelmiä, ja niiden alaisten yksiköiden määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2005 jälkeen.
Kiina alkoi rakentaa vuonna 2021 kolmea valtavaa aluetta mannertenvälisten ydinohjusten siiloille. Niiden lisäksi ydinpelotetta ylläpidetään liikkuvilla laukaisualustoilla, sukellusveneillä ja mahdollisesti ilmasta laukaistavilla ydinkärjillä.
Maan strategisia ennakkovaroitusjärjestelmiä on kehitetty maalla sijaitsevien tutkien ja satelliittien osalta. Kiina määrittelee yleisen sotilaallisen strategiansa ”aktiiviseksi puolustukseksi”. Ydinasedoktriinin mukaisesti Kiina ei käytä ydinaseita missään tilanteessa ensimmäisenä osapuolena eikä uhkaa niillä ydinaseettomia valtioita tai alueita.
Rakettijoukkojen tukikohdat on hajautettu eri puolille maata. Taistelukärkien varastointiin käytetään maan keskiosissa sijaitsevaan Shaanxin maakuntaan rakennettua laitosta.
Kiinalla on käytössään lukuisia lyhyemmän kantaman ballistisia ohjuksia. Ensimmäiset mannertenvälisten ohjusten liikkuvat laukaisujärjestelmät otettiin käyttöön 2000-luvun alussa. DF-31-järjestelmien pohjalta kehitetty DF-41 otettiin käyttöön vuonna 2019. Sen kantamaksi arvioidaan 15 000 kilometriä. Ohjus pystyy kuljettamaan useita kohteen yllä hajautuvia taistelukärkiä. DF-41-järjestelmästä on kehitteillä myös siiloihin sijoitettava muunnos.
– Vaikka kiinalaiset ohjusyksiköt ovat käyttäneet kiinteitä laukaisualustoja koulutukseen, oletetaan heidän käyttävän sota-aikana erillisiä ja vaikeasti tunnistettavia laukaisupisteitä. Tämä lisää niiden selviytymismahdollisuuksia ja luo uskottavan vastaiskukyvyn vihollisia vastaan, raportissa todetaan.
PLARF-rakettijoukoilla on käytössään useita maanalaisia laitoksia, jotka on varustettu räjähdyksen kestävillä ovilla ja suojattu kemiallisia, biologisia ja ydinasehyökkäyksiä vastaan.
Laukaisujärjestelmiä pyritään suojaamaan naamioinnilla. Erään prikaatin kerrotaan harjoitelleen toimintaa simuloitua satelliittitiedustelua ja elektronista häirintää vastaan. Aiemmin tehtyjen analyysien perusteella on todennäköistä, että Kiinan ydinasejoukkoja ei pystyttäisi lamauttamaan perinteisten asejärjestelmien täsmäiskuilla. Rakettijoukkojen siirtämistä korkeaan valmiuteen ei myöskään välttämättä huomattaisi ulkomailla.
Maanalaiset laitokset on rakennettu pääosin vuoristoon ja syrjäseuduille. Liikkuvien yksiköiden varuskunnat on keskitetty kaupunkien lähelle, mutta kriisitilanteessa ne hajautettaisiin tuhansien kilometrien päähän.
– Kiina on jo pitkään käyttänyt harhautusmaaleja ja ilmalla täytettäviä kohteita, jotka matkivat tiettyä asejärjestelmää. Laukaisujärjestelmiä ja tukiajoneuvoja on jopa naamioitu siviilikuorma-autoiksi, jotka on varustettu lämmöntuotantolaitteilla tai tutkaheijastimilla uskottavuuden lisäämiseksi, CASI-tutkimuslaitos kirjoittaa.
Must-read new report from @CASI_Research about China’s nuclear posture, including importantly the command and control system. https://t.co/ICb2Uoqnex
Public info about China’s nukes has expanded unbelievably compared to when I first worked on this. 😮
Honored to be referenced. pic.twitter.com/pX4osXKnVv
— Hans Kristensen (@nukestrat) March 13, 2024
