Kuntaliiton mukaan alle puolet perheistä maksaa Suomessa lastensa varhaiskasvatuksesta maksuja.
Järjestelmää muutettiin 2020-luvun alkupuolella tavalla, jonka myötä yhä useampi perhe pääsi maksuttoman varhaiskasvatuksen pariin. Tulorajojen noston ohella sisaralennusta kasvatettiin.
Kuntaliiton kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen sanoo Helsingin Sanomille, että vuodesta 2022 lähtien on ”aika rajustikin” menty suuntaan, jossa suurin osa ei tulojensa perusteella maksa asiakasmaksuja varhaiskasvatuksesta.
– Aiemman [Sanna Marinin (sd.)] hallituksen tahtotila oli edetä kohti maksutonta varhaiskasvatusta. Lopputulema on ihan sen kaltaista politiikkaa, mitä poliitikot ovat aikanaan halunneet, Lahtinen sanoo HS:lle.
Muutos tarkoittaa, että asiakasmaksut kattavat yhä pienemmän osan päiväkotien kustannuksista.
Alueelliset erot ovat suuria. Etelä-Savossa vain kolmasosa perheistä maksaa asiakasmaksuja varhaiskasvatuksesta. Uudellamaalla osuus on 52,6 prosenttia.
Kuntaliiton mukaan maksuttomuus vaikuttaa ihmisten käytökseen. Perheet varaavat aiempaa useammin kokoaikaisen varhaiskasvatuspaikan eivätkä ilmoita poissaoloista tai palveluiden tarkemmasta päivittäisestä käytöstä yhtä hyvin kuin aiemmin.
Varauksia tehdään ”holtittomammin”, Pieksämäen opetusjohtaja Jukka Keituri sanoo.
Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi uutista X:ssä.
– Maksuttomat julkiset palvelut johtavat aina holtittomaan käytökseen. En kannata sellaisia, Purra sanoo.