Lapsiasiavaltuutettu nostaa vuosikertomuksen kannanotossaan esille pienen lapsijoukon – vakavasti väkivaltaisten ja itsetuhoisten lasten – vaikean tilanteen.
Nämä lapset oireilevat niin vakavasti, ettei heitä voi hoitaa kotona, sijaisperheessä tai lastensuojelulaitoksessa. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että näiden lasten auttamiseksi tulee perustaa hydridiyksiköitä, joissa lastensuojelun sekä lasten- ja nuorisopsykiatrian osaaminen yhdistyvät.
– Lasten erittäin vakava väkivaltainen ja itsetuhoinen oireilu on viime vuosina lisääntynyt. Kyseessä on hyvin pieni mutta raskaasti hoitotahoja kuormittava lapsijoukko, joka on jäänyt vaille tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Nämä lapset ovat välittömässä avuntarpeessa, ja ilman apua he ovat suuressa vaarassa, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen huomauttaa.
Pekkarinen sanoi vuosikertomuksen julkaisutilaisuudessa, että kyseessä ovat lapset, joilla on hyvin tunnekylmää, väkivaltaista käytöstä ja joiden tapa reagoida vastoinkäymisiin on impulsiivisen väkivaltainen tai itsetuhoinen. Nämä lapset tyypillisesti seilaavat vaihtuvien sijoituspaikkojen ja sairaalan osastojaksojen välillä. Heidän käytöksensä on niin haastavaa ja hajottavaa, ettei siihen nykyisillä lastensuojelulaitoksilla pystytä vastaamaan.
– Ei sairaalaosastokaan voi olla lapsen pitkäaikainen koti, Pekkarinen totesi.
HUSin lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokari kertoi tilaisuudessa, että on esimerkkejä, joissa lapsen ympärillä on vuoden aikana ollut 40 eri ammattilaista, mutta mitään hyötyä heidän ponnisteluistaan ei ole ollut. Tämä kertoo Repokarin mukaan keinottomuudesta näiden lasten ongelmien äärellä.
– Tämä on lapsijoukko, jonka olemassaoloa ei haluta nähdä. Heidän kanssaan ei tulla toimeen, he aiheuttavat hankaluuksia ja härdelliä joka paikassa, ja he saavat negatiivista palautetta jatkuvasti, Repokari kuvaili.
Nämä lapset ovat Repokarin mukaan kiertäneet useassa sairaalassa ja paikassa, ja he elävät jatkuvassa epävarmuudessa siitä, mikä heidän tulevaisuutensa on. Repokarin mukaan näitä lapsia ei kuvaa mikään tietty diagnoosi – kaikilla ei edes ole psykiatrista diagnoosia, mutta useilla on esimerkiksi ADHD tai autismikirjon piirteitä. Kasvu ei ole mennyt optimaalisesti, vaan elämään on liittynyt paljon epävakautta.
Repokari muistutti, että vaikeasti oireilevat lapset eivät vain ilmesty tyhjästä, vaan heillä on aina ollut vaikeuksia yleensä elämänsä alusta saakka, ja aluksi ne ovat olleet lieviä. Kaikkia ongelmia ei Repokarin mukaan pystytä ennaltaehkäisemään, mutta paljon suurempi osa hoituisi, jos perheille olisi tarjolla varhaisia ja tehokkaita palveluita.
Pekkarinen totesi, että lasten oireet uhkaavat lapsen omaa kasvua ja kehitystä ja myös hänen läheistensä, kuten vanhempien, sisarusten ja koulutovereiden turvallisuutta. Lapsen ja hänen elinpiirinsä kasvaessa väkivaltainen käytös voi kohdistua myös täysin ulkopuolisiin ihmisiin.
Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2023 luovutettiin valtioneuvostolle tänään ja sen vastaanotti pääministeri Petteri Orpo.
Orpo totesi tilaisuudessa, että tämän viikon Vantaan ampumisen vuoksi erityisesti alleviivautuu vuosikertomuksen kannanoton tärkeys. Jokaista lasta pitäisi pystyä auttamaan, Orpo totesi ja vakuutti, että asia on hallitukselle tärkeä teema.
Orpo huomautti, että hallitus ei ole säästänyt sosiaali- ja terveyspalveluista, vaan päinvastoin niihin käytetään nyt enemmän rahaa kuin koskaan Suomen historiassa, ja kolmannes valtion budjetista kuluu hyvinvointialueiden pyörittämiseen. Samalla Orpo totesi, että hallitus on kuitenkin halunnut antaa rauhan vastaperustetuille hyvinvointialueille, eikä ole lähtenyt niihin heti tekemään muutoksia.
Orpo nosti esiin ennaltaehkäisyn ja palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden, sekä painotti hallitusohjelmaan kirjatun lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamista.
– Lainsäädännöllä pitää turvata pääsy vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin ja tätä lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan, Orpo kertoi.
Neuvotteleva virkamies Susanna Hoikkala sosiaali- ja terveysministeriöstä totesi, että lastensuojelulainsäädännön uudistus on tarkoitus tulla voimaan 2026.
– Tämä kipupiste on tunnistettu. Tarve on ollut ministeriön tiedossa ja tätä koskevaa sääntelyä valmisteltiin viime hallituskaudella, mutta se ei silloin vielä edennyt, Hoikkala sanoi.
Hoikkalan mukaan säädöksiä suljetun ja integroidun kuntoutuspalvelun perustamiseksi valmistellaan syksyyn mennessä ja lisäksi säädöksiä, joilla voidaan puuttua luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista valmistellaan tämän vuoden loppuun mennessä.
Jo nykysäädöksistä on Hoikkalan mukaan mahdollista löytää pykälät niin kutsuttujen hybridiyksiköiden perustamisen, koska sosiaalitoimen, koulutoimen ja psykiatrisen terveydenhuollon yhdistävä vaativasti oireilevien nuorten yksikkö toimii esimerkiksi Helsingissä.
LUE MYÖS:
Pitäisikö rikoksia tekeviä alle 15-vuotiaita voida sulkea laitoksiin? ”Ruotsin esimerkkiä varottava”
