Työssäkäyvät suomalaiset haluavat työnantajiltaan laajennettuja terveyspalveluja työsuhde-etuna jo yhtä paljon kuin lounasetua. Asia ilmenee Edenredin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Ennaltaehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä perustyöterveyshuolto on lakisääteistä. Sen päälle työsuhde-etuna työnantaja voi tarjota laajempia terveyspalveluja. Työssäkäyvistä 53 prosenttia pitää tärkeänä, että työnantaja tarjoaa erikoislääkäripalveluja terveysetuna. Lounasedusta vastaava prosentti on 54.
– Suunta on näkynyt jo muutaman vuoden. Jo viime vuonna työnantajat näkivät erikoisterveyspalvelut 3. tärkeimmäksi työsuhde-eduksi. Nyt työntekijät ovat samoilla linjoilla, Edenredin työelämäasiantuntija Laura Lahtinen sanoo. tiedotteessa.
– Yleisyytensä vuoksi liikunta- ja kulttuuri sekä lounas ovat perinteisesti olleet työsuhde-eduista halutuimmat. Muutos ei niinkään ole lounasedun suosiossa, vaan terveyspalveluihin liittyvien etujen nousussa, Lahtinen jatkaa.
Tiedot selviävät Edenredin heinäkuussa teettämän kyselytutkimuksen vastauksista. Kyselytutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö Bilendi. Kyselytutkimukseen vastasi tuhat 18–64-vuotiasta suomalaista. Heistä 49 prosenttia on naisia, 50 prosenttia miehiä ja 1 prosentti muita.
Erikoisterveyspalvelujen ohella hammashoito ja fysioterapia ovat tällä hetkellä työsuhde-etuina huomattavan haluttuja.
– Hammashoitoon liittyy erikoinen epäsuhta, sillä nyt työntekijöistä peräti 59 prosenttia kokee tärkeäksi saada sitä hoitoa työsuhde-etuna, mutta työantajat ovat eri mieltä. Vain 21 prosenttia työnantajista näkee sen yhtä tärkeänä etuna, Lahtinen kertoo.
Nykyään on tavanomaista, että jos työnantaja tarjoaa erikoisterveyspalveluja työsuhde-etuna, se sisältää hammashoidon sekä fysioterapian. Fysioterapian kokee tärkeäksi työsuhde-etuna 52 prosenttia työssäkäyvistä.
Yhteiskunnallinen keskustelu terveysasioista, kuten mielenterveysongelmista ja työhyvinvoinnista, on lisääntynyt merkittävästi. Työnantajat ovat alkaneet vastata näihin muuttuviin odotuksiin tarjoamalla laajempia terveyspalveluita. Viime vuonna lähes 60 prosenttia palkansaajista koki, että heidän työpaikallaan panostetaan aktiivisesti näihin seikkoihin.
– Se, että terveyspalvelut halutaan kytkeä aiempaa enemmän työsuhteeseen, kertoo suomalaisten arvostavan niitä palveluja nykyään enemmän. Mutta kertonee myös muuttuneesta ajattelusta julkista terveydenhuoltoa kohtaan. Suomessa on perinteisesti luotettu julkisen sektorin tarjoavan terveyspalvelut, Lahtinen toteaa.
