Vanhustyön keskusliitto on teettänyt vanhuuteen ja vanhenemiseen liittyvän kyselytutkimuksen nyt kahtena vuotena.

Vuoden 2022 kyselyn toteutti Aula Research Oy. Marja Vaarama laati liiton toimeksiannosta tuloksista yksityiskohtaisen raportin. Vuoden 2024 kyselyn toteutti Suomen Kyselytutkimus Oy ja Vaarama kirjoitti liiton pyynnöstä artikkelin, jossa vertailtiin näitä kahta kyselytutkimusta.

Yksi vertailussa havaittu muutos oli vanhuuden pelon lisääntyminen. Oman vanhuuden pelko oli tämän vuoden kyselyssä kahdeksan prosenttiyksikköä yleisempää kuin vuonna 2022. Vanhuuden pelko oli yleistä nuorten aikuisten (26–35-vuotiaat) keskuudessa. Puolet heistä ilmoitti pelkäävänsä vanhuutta, kun taas iäkkäistä (76–85-vuotiaat) vain 14 prosenttia.

– Nuorten aikuisten pelko tulevaisuudessa häämöttävää vanhuuttaan kohtaan on huolestuttavaa. Tämän pelon taustalla saattaa olla eläkkeistä ja hoivasta käytävä julkinen kielteinen keskustelu. Nuorempia voi huolettaa, onko heille enää palveluja tai eläkkeitä lainkaan, Vaarama pohtii artikkelissaan.

Kansalaiset ovat varautuneet, miten yhteiskunta?

Ennusteiden mukaan nykypäivän koululaisista jopa puolet saavuttaa sadan vuoden iän. Yhteiskunnassa voi elää samanaikaisesta viisi tai jopa seitsemän sukupolvea, joilla jokaisella on omat toiveensa ja tarpeensa.

Vaaraman mukaan olemme siirtyneet pitkäikäisyyden yhteiskuntaan ja se vaatii muutoksia niin yhteiskunnan rakenteilta kuin yksilöiltä itseltäänkin.

– Suomalaisen yhteiskunnan olisi mukauduttava tähän kehitykseen olemalla kaikenikäisten yhteiskunta, jossa ikääntyminen nähdään luonnollisena osana elämää ja ikääntyneet ihmiset tasavertaisina yhteiskunnan jäseninä, Vaarama sanoo.

Suomen Kyselytutkimus Oy:n kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet (47 %) oli varautunut vanhuuteensa. Vastaajien mielestä varautuminen tulisi aloittaa 48–50-vuotiaana.

Varautuminen yleistyy iän myötä. 66 vuotta täyttäneistä 72–80 prosenttia varautunut vanhuuteen.

Avovastauksissa nousi toive, että vielä vanhanakin voisi tuntea olevansa yhteiskunnan täysivaltainen jäsen. Yhteiskunnan toivottiin arvostavan iäkkäiden voimavaroja, ja hyväksyvän, että vanhoille ja huonokuntoisille pitää turvata tarpeelliset palvelut.

Omaa myönteistä asennoitumista vanhuuteen pidettiin kantavana voimana elämässä, ja toivottiin onnellisuutta ja hyvinvointia vanhuuden päiviin.

Ikäsyrjintää on etenkin työmarkkinoilla

Ikäsyrjintä on Suomessa yleistä etenkin työmarkkinoilla, mutta nyt se on yleistä myös terveyspalveluissa ja sosiaalipalveluissa. Kuvaukset ikäsyrjinnästä olivat hyvin samankaltaisia kuin vuonna 2022.

– Kaikkiaan tuloksista huokuu kova yhteiskunta, jossa toivekansalainen on jotakin muuta kuin ”liian nuori” tai ”liian vanha”, Vaarama toteaa.

Vuonna 2024 miesten mielestä työnantajat, poliitikot ja sosiaali- ja terveyspalvelut syrjivät iäkkäitä eniten. Naisten mielestä syrjivimpiä olivat sote-palvelut, poliitikot ja työnantajat.

Poliitikkojen nähtiin syrjivän etenkin 76–85-vuotiaita, terveyspalvelujen 66–75-vuotiaita, työnantajien 26–35-vuotiaita ja 46–55-vuotiaita, sekä sosiaalipalvelujen 26–45-vuotiaita. Yli 85-vuoiaita syrjittiin vähän kaikkialla, poliitikkojen ja sote-palvelujen lisäksi myös kaupoissa, ravintoloissa ja joukkoliikenteessä.

Tänä vuonna vastaajista miltei 40 prosenttia naisesta katsoi, ettei Suomi ole hyvä iäkkäille, kun miehillä osuus oli 24 prosenttia. Myönteisimmät arviot antoivat vanhimmat yli 85-vuotiaat (77 %) ja nuorimmat 16–25-vuotiaat (66 %) vastaajat.