Valtaosa suomalaisista seuraa terveystietojaan älylaitteilla päivittäin ja olisi myös valmis jakamaan henkilökohtaisia tietoja terveydenhuollon kanssa, ilmenee InterSystemsin ja Samsungin teettämästä kyselystä.
Yleisimmin seurannassa ovat askeleet, sydämen syke ja unen laatu.
Suomalaisista 61 prosenttia hyödyntää jotakin älylaitetta terveys- tai aktiivisuustietojensa mittaamiseen. Seuraaminen on yleisintä nuoremmissa ikäryhmissä, ja 18–34-vuotiaista noin 75 prosenttia ilmoittaa seuraavansa terveystietojaan, kun taas vanhemmissa ikäryhmissä (yli 55-vuotiaat) tämä luku laskee noin 50 prosenttiin ja sen alle. Sukupuolten välillä ei havaittu merkittäviä eroja.
– Terveystietojaan seuraavista lähes kaksi kolmasosaa tarkkailee tietoja vähintään päivittäin. Yleisimmin silmällä pidetään askelia, joita seuraa yli 80 prosenttia. Sydämen sykettä ja unta tarkkailee noin puolet vastaajista, InterSystemsin johtaja Miila Päivärinne kertoo tiedotteessa.
Seurantaan käytetään yleisimmin älypuhelinta (62 prosenttia) tai älykelloa (55 prosenttia).
– Uskon, että tulevaisuudessa sormuksia käytetään yhä enemmän terveys- ja aktiivisuustietojen mittaamiseen. Esimerkiksi jo nyt 45–54-vuotiaissa lähes yhdeksän prosenttia hyödyntää älysormusta. Varsinkin unen seurantaan se on kätevä tapa, Samsungin maajohtaja Mika Engblom toteaa.
Tekoälyn yleistyminen näkyy myös kyselyn tuloksissa, ja noin kaksi viidestä hyödyntää jotain tekoälypohjaista terveys- tai liikuntasovellusta. Yli 35 prosenttia sanoo, ettei hyödynnä vielä, mutta olisi kiinnostunut sellaisen käytöstä.
Tietojen jakamiseen suhtaudutaan avoimesti
Kiinnostus jakaa omia henkilökohtaisia terveystietoja julkisen tai yksityisen terveydenhuollon kanssa on korkealla. Kyselyn mukaan noin 47 prosenttia vastaajista olisi valmis jakamaan älylaitteiden tuottamia tietoja terveydenhuollon kanssa, jos sillä voitaisiin parantaa oman hoidon laatua. Noin 42 prosenttia vastasi kysymykseen ehkä ja vain noin 11 prosenttia ei haluaisi jakaa terveystietojaan.
– Tulos todistaa sen, että kansalaiset näkevät teknologian yhtenä mahdollisuutena parantaa hoitoa. Terveydenhuollolle tämä on merkittävä uutinen, sillä kansalaisten henkilökohtaisten terveystietojen hyödyntäminen voisi tarjota mahdollisuudet erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kehittämiseen. Se kuitenkin edellyttää, että terveydenhuollon järjestelmät toimivat yhteen ja tiedot ovat helposti hoitohenkilökunnan hyödynnettävissä, Päivärinne toteaa.
Jos vastaaja ei halunnut jakaa terveystietojaan terveydenhuollon kanssa, hänellä oli yleensä huoli joko tietosuojasta tai tietojen väärinkäytöstä.
– Joillekin on saattanut jäädä mieleen esillä ollut keskustelu, jossa esimerkiksi vakuutusyhtiöt esittivät vakuutusmaksujen hinnan määräytymistä henkilökohtaisten mittaustulosten perusteella. Jotta henkilökohtainen terveysdata saadaan hyötykäyttöön hyvinvointialueilla, on tärkeää viestiä, miten tietoja käytetään henkilön oman terveydentilan edistämiseen. Suurimmat mahdollisuudet näen siinä, että henkilökohtaisten terveystietojen perusteella lääketieteen ammattilaiset osaisivat kohdistaa hoitoa paremmin ja tarjota myös ei-lääkkeellisiä keinoja hoidon tueksi, Päivärinne pohtii.
Tiedot perustuvat kyselyyn, jossa kartoitettiin Suomessa asuvien näkemyksiä terveystietojen mittaamisesta, seurannasta ja jakamisesta. Tutkimus toteutettiin loka-marraskuussa 2024, ja siihen osallistui tuhat 18–80-vuotiasta vastaajaa eri puolilta Suomea. Otos oli väestöä demografisesti edustava. Kyselyn teki Syno International verkossa. Kyselyn tilasivat yhteistyössä InterSystems ja Samsung Electronics Nordic AB.
