Suomalaisista 87 prosenttia arvioi uuden laajamittaisen talouskriisin maailmalla hyvin tai melko suureksi uhaksi, käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan (Eva) arvo- ja asennetutkimuksesta. Laajamittainen talouskriisi on pysynyt suomalaisten ykkösuhkana.
Suomalaisista 83 prosenttia arvioi raa’an väkivallan lisääntymisen nuorten keskuudessa hyvin tai melko suureksi uhaksi. Kohta oli ensimmäistä kertaa mukana mahdollisten uhkien listalla ja nousi toiseksi.
Merkittävä osa ihmisistä pelkää jengirikollisuuden leviävän yhteiskunnalliseksi vastakkainasetteluksi. Puolentoista vuoden takaiseen uhkakyselyyn nähden eniten on kasvanut jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä melko suurena uhkana pitävien osuus. Näin ajattelee 64 prosenttia suomalaisista. Kokonaisuutta uhkana pitävien osuus on kasvanut 18 prosenttiyksikköä keväällä 2022 toteutettuun mittaukseen nähden.
Porvaripuolueiden äänestäjien selvät enemmistöt pitävät jengisotia, mellakoita ja tuhotöitä hyvin tai melko suurina uhkina, mutta vasemmistoliiton ja vihreiden äänestäjät eivät. SDP:n äänestäjien enemmistö kallistuu ajattelemaan samoin kuin porvaripuolueiden äänestäjät.
Aivan omille luvuilleen uhka-arvioissaan yltävät perussuomalaisten äänestäjät, joista 86 prosenttia arvioi jengisodat, mellakat ja tuhotyöt vähintään melko suureksi uhaksi.
Myös poliittista väkivaltaa uhkana pitävien osuus on kasvanut tuntuvasti edelliseen mittauskertaan nähden, ja asia huolettaa etenkin vasemmistopuolueiden äänestäjiä.
Eri uhkatekijöistä eniten on pienentynyt Suomeen kohdistuvaa sotilaallista hyökkäystä arvioiden osuus. Tätä selittää parhaiten Suomen liittyminen puolustusliitto Naton täysjäseneksi kyselyiden välillä.
Arvo- ja asennetutkimuksissa selvitettiin suomalaisten käsityksiä 21 mahdollisen yhteiskuntaa koskevan uhkatekijän kohdalla, kuinka suurena uhkana he näitä pitävät.
– Tuloskokonaisuudessa erityistä huomiota kiinnittävät poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun ja jopa väkivaltaan liittyvien pelkojen lisääntyminen. Poliittiseen polarisoitumiseen liittyvä uhka nousee nyt ensimmäistä kertaa havaittavissa määrin tuloksista esiin. Ilmiöön on syytä suhtautua vakavuudella, sillä kansalaisten keskinäisen poliittisen epäluulon kasvu saattaa pahimmillaan lisätä vastavuoroista radikalisoitumista, arvioi tulosanalyysin kirjoittanut Evan toimituspäällikkö Sami Metelinen.
Tulokset perustuvat 2045 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2-3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 15.-27. syyskuuta. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18-79-vuotiasta väestöä. Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa.
