Yhdysvaltojen ja Britannian liittouma iski tuhoisasti ohjuksilla Jemeniin myöhään torstaina Suomen aikaa. Jemenin sisällissota on jatkunut jo lähes kymmenen vuotta. Se alkoi syksyllä 2014, kun huthikapinalliset ottivat aseellisesti syyskuussa 2014 pääkaupunki Sanaan ja syöksivät vallasta Saudi-Arabian tukeman hallituksen. Huthit tukevat Israelia vastaan viimeksi lokakuusta alkaen hyökännyttä Hamasia, ja ovat antaneet Hamasille myös konkreettista tukea. Huthit itse saavat tukea toiminnalleen Iranista.
Marraskuusta alkaen huthit ovat hyökänneet droneilla ja ohjuksilla Punaisellamerellä kulkevia kansainvälisiä kaupallisia aluksia vastaan. Esimerkiksi joulukuun puolivälissä kapinallisalueelta ammuttiin risteilyohjus, joka vaurioitti Norjan lipun alla kulkenutta säiliöalusta. Uudenvuodenaattona Yhdysvallat upotti kolme huthikapinallisten alusta, jotka hyökkäsivät tanskalaisomisteisen rahtialuksen ja sitä suojanneiden yhdysvaltalaisten helikopterien kimppuun.
– Huthit katsovat, että Saudi-Arabia omalla politiikallaan käytännössä estää aseellisen toiminnan Israelia vastaan palestiinalaisten auttamiseksi, kertoo poliittiseen islamiin ja Lähi-itään perehtynyt Toni Alaranta. Alaranta on vanhempi tutkija Ulkopoliittisessa instituutissa.
– Israelin vastaisuus ollut pitkään huthien politiikan keskiössä. Itse toimimalla huthit korottavat omaa profiiliaan, myös Iranin tukeman leirin sisällä, Alaranta sanoo Verkkouutisille.
Tiistaina huhtit kiihdyttivät iskujaan Punaisellamerellä. Nämä iskut kaupalliseen meriliikenteeseen voivat vaikuttaa maailmantalouteen, sillä Punaisenmeren reitti on erittäin tärkeä. Tähän vetosi myös Britannian pääministeri Rishi Sunak perjantaina aamulla iskuista antamassaan lausunnossa.
Samalla Yhdysvallat on sitoutunut vahvasti tukemaan Israelia ja se vastustaa vakaasti Iranin pyrkimyksiä kasvattaa vaikutusvaltaansa Lähi-idässä ja kansainvälisesti. Toisaalta Yhdysvallat on myös pyrkinyt rajaamaan Israelin ja Hamasin välistä sotatilaa siten, ettei se leviäisi Israelista ja Gazasta muualle Lähi-itään.
– USA ja Britannia ovat pyrkineet välttämään sodan laajenemisen ja siksi tähän asti pidättäytyneet iskuista, sanoo Alaranta.
– Nyt argumentti oli, että tuhotaan huthien kykyä iskeä ja luodaan pidäkettä. Mutta samalla konflikti todennäköisesti laajenee. Sikäli toiminta on vähän ristiriitaista.
Huthikapinallisten komentaja Abdul-Malik al-Huthi vannoi, että liittouman iskut eivät jää kostamatta. Huthijohtaja sanoi televisioidussa puheessaan, että huthit jatkavat velvoitteidensa täyttämistä Palestiinalle.
Yhdysvalloissa varsinkin republikaanit ovat jo pidempään vaatineet, että Yhdysvallat vähentäisi aseellista ja taloudellista tukeaan Ukrainalle. Vaikka Yhdysvaltain asevoimat toimii nyt Jemeniä vastaan itse esimerkiksi Tomahawk-risteilyohjuksilla, ja Ukrainan tukeminen tapahtuu eri kohdasta budjettia, kuluu sotatoimiin aina rahaa.
Ulkopoliittisen instituutin Toni Alaranta ei ota kantaa Yhdysvaltain sisäisiin mielialoihin, mutta ei usko, että iskut Jemeniin ja Israelin ja Hamasin välisen sodan mahdollinen laajeneminen helpottaa Ukrainan ahdinkoa.
– Yhdysvaltojen ja laajemmin lännen imago on Lähi-idässä ja muuallakin pohjalukemissa. Se vaikeuttaa lännen kykyä saada muilta tukea Ukrainassa.
#BREAKING: Second wave of the airstrikes and cruise missile strikes against #Houthi rebels of #Iran in #Yemen has now been launched by the #US & #UK. This video shows massive explosions at #Saada during the first round of airstrikes just a few minutes ago. pic.twitter.com/45n5acQeYX
— Babak Taghvaee – The Crisis Watch (@BabakTaghvaee1) January 12, 2024
