Yhdysvaltojen vaalit tuskin tuovat muutosta Euroopan ja Yhdysvaltain väliseen kilpailuun valtiontuista ja investoinneista, arvelee Keskuskauppakamarin elinkeino- ja ilmastoasiantuntija Teppo Säkkinen.
Jo presidentti Joe Bidenin aikana liittovaltio on tukenut puhtaan energian ja teknologioiden investointeja lähes 370 miljardilla dollarilla Inflation Reduction Act -paketin kautta. Demokraattien tuleva presidenttiehdokas Kamala Harris jatkanee samalla linjalla, mutta republikaanien Donald Trump on taas suhtautunut pakettiin kriittisesti.
Paketin kaataminen olisi kuitenkin Trumpille helpommin sanottu kuin tehty. Paketin kaatamiseen edellyttäisi kongressissa sekä edustajainhuoneen että senaatin hyväksyntää.
IRA-paketista neljä viidesosaa on kohdistunut investointeihin republikaanien hallitsemissa vaalipiireissä.
– Työpaikat omassa vaalipiirissä voivat painaa puntarissa ideologiaa enemmän, Säkkinen arvelee.
Osa valtiontuista on taas kanavoitu sekä republikaanien että demokraattien hyväksymän Bipartisan Infrastructure Law -paketin kautta, jonka kaataminen voisi olla republikaaneille kiusallista.
Todennäköisempää onkin, että mahdollisen Trumpin vaalivoiton jälkeen valtiontuista ei luovuttaisi, vaan niitä karsittaisiin ja ohjelmia nimettäisiin uudelleen. Ilmastotoimien sijaan tuilla voitaisiin virallisesti tavoitella Kiina-riippuvuuden vähentämistä, työpaikkojen lisäämistä tai energiaomavaraisuutta.
Euroopalle uutiset tukikilpailun jatkumisesta ovat pettymys, ovathan tuet jo nyt vääristäneet kilpailua sähköauto- ja akkutehtaiden sijoittumisesta.
– Tämä näkyi myös Suomessa, kun Freyr laittoi Vaasan akkuhankkeen jäihin keskittyäkseen tehdashankkeeseen Yhdysvaltain Georgiassa, Säkkinen huomauttaa.
Säkkisen mukaan Euroopan kannattaakin varautua tukikilpailun jatkumiseen vaalin tuloksesta huolimatta.
– Vaikka tuet ovat reilun kilpailun kannalta karvas pala, ilmaston kannalta niiden jatkuminen on kuitenkin parempi vaihtoehto, Säkkinen tiivistää.
