Alexander Stubbin kannatus eri ikäryhmissä oli yhtäläinen kokoomuksen kannatuksen ikärakenteen kanssa lukuun ottamatta varttuneinta väkeä.
Yli 70-vuotiaista peräti 40 prosenttia valitsi Stubbin ensimmäisellä kierroksella. Stubbin kaikista äänistä kuitenkin yli puolet kertyi kyselyn perusteella alle 60-vuotiaiden äänestäjien joukosta. Tämä käy ilmi Ajatuspaja Toivon teettämästä kyselystä.
Vihreiden ja perussuomalaisten sukupuolittuneisuus näkyi selvästi näissäkin vaaleissa. Pekka Haaviston tulos painottui naisten ääniin ja Jussi Halla-ahon sitäkin voimakkaammin miesten. Molempien kannattajissa ikäjakauma oli hyvin samanlainen – painottuen enemmän nuorempiin kuin varttuneisiin ikäryhmiin.
– Presidentinvaalien äänestysvalinnassa piirtyi selvä jakolinja naisten ja miesten välille. Sama ilmiö on näkynyt aiemmissa vaaleissa. Puolueiden välinen keskustelu vaikeutuu, jos niiden toimijat ja sitä myöden aihevalikoimat eriytyvät toisistaan. Asiaan kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi tulevien kunta- ja aluevaalien ehdokasasettelussa, sanoo tiedotteessa Ajatuspaja Toivon toiminnanjohtaja Sini Ruohonen.
Olli Rehn pärjäsi gallupeihin nähden hyvin, vaikkei saanut apua ”voittajien vankkurit” -ilmiöstä. Rehnin äänistä yli puolet tuli alle 40-vuotiailta ja yli 70-vuotiailta äänestäjiltä. Li Anderssonin äänistä lähes kolmannes tuli alle 30-vuotiailta.
Jutta Urpilaisen äänestäjistä lähes kaksi kolmasosaa oli naisia. Urpilaisen äänestäjistä 40 prosenttia oli SAK:n jäseniä.
Verrattuna vuoden 2023 eduskuntavaaleihin taustapuoluettaan paremmin presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella pärjäsivät Stubb ja Rehn ja selvästi paremmin Haavisto.
Taustapuolueensa eduskuntavaalitulokseen nähden jonkin verran huonommin pärjäsivät Halla-aho ja Andersson ja merkittävästi huonommin Urpilainen.
Aiempiin presidentinvaaleihin nähden Haaviston henkilökohtainen tulos oli odotettavissa. Hän on kaksissa viime vaaleissa yltänyt selvästi vihreiden kannatustasoa korkeampaan tulokseen. Urpilainen ei ole aiemmin ollut ehdolla, mutta hänen tuloksensa noudattelee SDP:n tuloksia presidentinvaaleissa Tarja Halosen kauden jälkeen.
Vihreiden osalta ongelma kyselyraportin mukaan on, että puolue ei ole pystynyt hyödyntämään omassa kannatuksessaan presidentinvaalien ja Haaviston tuomaa kannatusnostetta. Muissa vaaleissa vihreiden tulos on jäänyt selvästi alemmalle tasolle.
SDP:n ongelmana vastaavasti on se, ettei se ole yltänyt presidentinvaaleissa saavuttamaan kannatustasoa, joka puolueella on ollut muissa vaaleissa.
Kysely toteutettiin Kantarin Forumissa 31.1.–2.2.2024 eli välittömästi ensimmäisen kierroksen äänestyksen päätyttyä. Kyselyyn vastasi 1039 henkilöä ja sen virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.
