Elämä soljuu, ja diabeteksen omahoitokin onnistuu. Ainakin silloin, kun ei ole taloudellisia vastoinkäymisiä tai painolastina muita sairauksia. Näin kertoo Diabetesliiton Diabetes arjessa 2024 -raportti, joka perustuu kattavaan 4 922 vastaajan kyselyyn.
Mitä heikompi taloudellinen tilanne diabetesta sairastavalla on, sen vaikeampaa on myös diabeteksen ja arjessa jaksamisen kanssa. Talousongelmat vaikuttavat yksilöiden arjessa moneen asiaan.
– Kun rahat eivät riitä, diabetes koetaan rajoittavampana. Käytännössä hoitoväsymys on yleisempää, arjen tottumuksiin ja nukkumiseen ollaan tyytymättömiä. Myös hoitotasapainoon ollaan tyytymättömämpiä silloin. Tämä näkyy kaikissa vastaajaryhmissä, diabetestyypistä riippumatta, kehittämispäällikkö Reetta Korkki kertoo tiedotteessa.
Pitkittyessään taloudelliset ongelmat heikentävät diabeteksen hoitotasapainoa entisestään. Tämä kuormittaa sekä yksilöä että terveydenhuoltoa.
– Tämä on ensiarvoisen tärkeää muistaa huomioida kansallisessa päätöksenteossa. Diabetes on valitettavasti kasvava kansansairaus, ja tähän haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan laaja-alaisia ja pitkäjänteisiä toimenpiteitä, Korkki toteaa.
Eri diabetestyypeissä ja diabetesta sairastavien lasten tai nuorten vanhemmilla nousee esille arjen ongelmia, vaikka valtaosa vastaajista on yleisesti ottaen tyytyväisiä elämäänsä.
– Tyypin 1 diabetesta sairastavilla heittelevät verensokerit vaikuttavat väistämättä arjen sujuvuuteen. Hoitamisesta ei saa lomaa, vaikka se välillä olisi tarpeen. Vastauksissa nousee myös esiin diabeteksen vaatima ennakointi, säännöllisyys ja sairauden hoidon vaatimuksista seuraava spontaaniuden puute, Korkki sanoo.
80 prosenttia vastanneista tyypin 1 diabetesta sairastavista on kokenut hoitoväsymystä, ja heistä 84 prosenttia on ollut väsynyt diabeteksen hoitoon kuluneen puolen vuoden aikana. Tyypin 1 diabetesta sairastavista 74 prosenttia kokee diabeteksen rajoittavan vähintään jonkin verran.
– Diabetes vaatii arjessa paljon. Hoitoon on tärkeä saada tukea ja ohjausta. Tyypin 1 diabetesta sairastavien kokemuksissa nousee esiin se, että lääkärin ja hoitajan vastaanotolle ei välttämättä pääse silloin, kun tarve olisi. Lisäksi esimerkiksi painonhallintaan tarvittaisiin enemmän tukea, Korkki sanoo.
Kyselyyn vastanneista tyypin 2 diabetesta sairastavista 44 prosenttia kertoo olevansa melko tai erittäin tyytymättömiä arkiliikkumiseen ja liikuntatottumuksiinsa. Monilla tyypin 2 diabetesta sairastavilla muut sairaudet ja fyysiset vaivat hankaloittavat elämää jopa enemmän kuin diabetes. Välillä voi olla vaikea erottaa, mikä johtuu diabeteksesta ja mikä jostain muusta.
Korkin mukaan huolestuttavan moni kertoo, että erilaiset fyysiset vaivat, kuten jalkakivut, estävät liikkumisen tai vähintäänkin rajoittavat sitä.
– Tyypin 2 diabetesta sairastavat tarvitsivat tukea elintapamuutoksiin ja erityisesti ravitsemusohjausta. Osa tarvitsisi ihan perusasioista lähtien apua sairautensa hoitoon, kuten ohjeita ja välineitä verensokerin mittaamiseen ja tulosten tulkintaan, Korkki sanoo.
Lapsen ja nuoren diabetes vaatii vanhemmilta jatkuvaa tarkkailua, huolehtimista ja muistuttelua. Tämä koetaan perheissä välillä kuormittavana. Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten vanhemmista 87 prosenttia on kokenut hoitoväsymystä.
Moni perhe myös kertoo jäävänsä välillä yksin, kun diabeteksen osaavaa hoitoapua lapselle tai nuorelle ei ole saatavilla. Yölliset heräilyt ovat perheissä hyvin yleisiä, 84 prosenttia kertoo verensokerin vaihtelujen häiritsevän yöunta vähintään muutaman kerran viikossa. Arkea pitäisi silti jaksaa pyörittää.
– Diabetesta sairastavien lasten ja nuorten vanhempia tulisi tukea jaksamisessa. Tämä on yhteiskunnallinen haaste, Korkki toteaa.
Diabetes arjessa -selvitykset tarjoavat tietoa diabetesta sairastavien ja heidän läheistensä arjesta, jaksamisesta, elintavoista, taloudellisesta pärjäämisestä ja ihmissuhteista sekä diabeteksen yhteydestä niihin. Diabetes arjessa 2024 -kyselyyn vastasi kesän 2024 aikana yhteensä 4 922 henkilöä. Diabetesliitto julkaisee Diabetes arjessa -raportin vuorovuosina Diabetesbarometrin kanssa. Selvitykset toimivat yhteiskunnallisen keskustelun ja kehittämistoimien pohjana.
