Monet suomalaiset ovat tukeneet Ukrainaa eri keinoin helmikuussa 2022 alkaneen Venäjän laajamittaisen hyökkäyssodan aikana.
Avustuksia koordinoivat vapaaehtoiset ovat kokeneet, että viranomaisten sääntely ja byrokratia ovat vaikeuttaneet Ukrainassa kipeästi kaivattujen tarvikkeiden keräämistä ja toimittamista.
Rahankeräysluvan saaminen edellyttää Suomessa sitä, että keräyksen tarkoitus on yksinomaan yleishyödyllinen, eikä tarkoitus saa selkeästi vaarantaa turvallisuutta. Pienkeräysluvallakaan kerättävä ei saa vaarantaa turvallisuutta, mutta niiden osalta ei ole vaatimusta yleishyödyllisyydestä.
Tähän perustuen lupia ei ole myönnetty ”sotatarvikkeiden” hankinnan rahoittamiseksi. Vapaaehtoisten mukaan käsitettä ei ole kuitenkaan määritelty tarkemmin, minkä seurauksena jokainen lupa käsitellään tapauskohtaisesti.
Tämän väitetään johtaneen vaikeasti ennakoitaviin ja keskenään ristiriitaisiin lopputuloksiin. Samassa keskustelussa ajoneuvo voidaan ensin kieltää keräyskohteena ja keskustelun päätteeksi sen voidaan todeta olevan sallittu keräyskohde.
Verkkouutisten tietojen mukaan keräyslupahakemus lennokin rahoittamiseksi voi saada yhdeltä käsittelijältä hylkäyspäätöksen ja toiselta hyväksynnän.
Esimerkiksi optiikkaa voi hankkia kaupasta vapaasti, mutta rahaa sen lahjoittamiseksi Ukrainassa taisteleville suomalaisille ei saisi kerätä. Lupayksikkö on kehottanut riitauttamaan päätöksiä hallinto-oikeudessa, mutta valitus edellyttää sekä rahaa että aikaa. Käytännössä tämä johtaa avun hidastumiseen ja mahdollisesti avun estymiseen.
Pitääkö ohjeita päivittää?
Vapaaehtoisten mukaan tilanne voisi korjautua sillä, että keräysyksikkö päivittäisi omaa ohjeistustaan sellaiseksi, että Suomessa luvanvaraisiin tarvikkeisiin ei saisi kerätä rahaa. Tällöin ei-luvanvaraiset tuotteet, kuten lennokit, olisivat sallittuja keräyskohteita.
Poliisihallituksen mukaan tapauskohtaisen käsittelyn tarkoitus on turvata se, että tapauksessa harkintaa edellyttävät seikat tulevat asianmukaisesti huomioiduksi. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja varmistettava, että kukin tapaus ratkaistaan lopulta ”sen ainutlaatuisen tosiseikaston” mukaan.
– Suomessa järjestetään ja on järjestetty useita rahankeräyksiä sodan aikana ukrainalaisten hyväksi katastrofiapuna ja on ymmärrettävää, että ihmisillä on vahva halu auttaa ja tukea Ukrainaa, Poliisihallituksen arpajaishallinnon ylitarkastaja Niina Långström sanoo Verkkouutisille.
Jos lakia sovellettaisiin eri tavoin eri hakijoihin, tarkoittaisi se hänen mukaansa sitä, että tosiseikaston on keskeisiltä osin oltava erilainen.
– Poliisihallituksen myöntämät rahankeräysluvat ratkaistaan esittelystä, mikä myös turvaa yhdenmukaisen käsittelyn toteutumista, Långström toteaa.
Hän huomauttaa, että rahankeräyslainsäädännön tarkoituksena on aina ollut tukea muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen ja säätiöiden varainhankintaa niiden harjoittamaa yleishyödyllistä toimintaa varten. Yleishyödyllisyyden määritelmä voi vaikuttaa avoimelta, mutta sen tulkintaan on muodostunut vuosien varrella vakiintunut käytäntö.
Sotavarusteiden hyväksi ei voi kerätä rahaa
Vaikka pienkeräyksiltä ei edellytetä yksinomaista yleishyödyllisyyttä, ohjaavat niiden toiminnan arvioinnissa rahankeräysvarojen käytön rajoitukset muun muassa julkisen sektorin toiminnan tukemiseksi.
Pelkästään sotavarusteiden, armeijan tai sen sotilaiden hyväksi ei voi kerätä rahaa. Sotilaat voivat kuitenkin olla osa joukkoa, jonka hyväksi varoja kerätään vaikkapa ruoka-avustusten järjestämiseksi.
– Esimerkkinä voisin esittää seuraavan: X:lle on myönnetty rahankeräyslupa, jonka yhtenä rahankeräysvarojen käyttötarkoituksena on ruoka-avun antaminen Ukrainassa. Myös Ukrainan armeijan sotilaat kuuluvat tähän joukkoon, kun ruoka-apua on tarkoitus tarjota kaikille. Ukrainan armeijan sotilaat eivät voisi kuitenkaan olla yksinomainen kohdeyleisö tai avunsaaja, Niina Långström sanoo.
– Poliisihallitus ei siis arvioi, että tällaisessa tapauksessa ruoka-apua tulisi olla antamatta sotilaalle, mikäli avunsaajien tai avun tarpeessa olevien joukossa olisi mukana sotilas. Apua ei kuitenkaan voisi lähtökohtaisesti suunnata yksinomaan armeijan tai sen sotilaiden käyttöön.
Tarkastelu voi kohdistua aiottuun käyttötarkoitukseen eli muun muassa siihen, kenen hyväksi hankintoja aiottaisiin tehdä.
Poliisihallituksen käsityksen mukaan Ukraina-tukea koskeva menettely on ollut yhdenmukainen.
– Puhelinneuvonta on yleisneuvontaa, jossa käydään dialogia. On siis mahdollista, että keskustelun myötä aihe tarkentuu esimerkiksi kysymyksiin saatujen vastausten perusteella. Kun tosiseikasto muuttuu asian kannalta keskeisiltä osin, niin myös vastauksen tulee muuttua, Niina Långström sanoo.