Kesän jälkeen käyttämättä olleen tulisijan sytyttämisessä piilee riskejä. Vakuutusyhtiö Pohjola-vakuutuksen vahinkodatassa näkyvät muun muassa ilmalukkojen aiheuttamat savuvahingot, kipinöistä lähteneet tulipalot sekä väärin säilytettyjen tuhkien aiheuttamat tuhot.
Viilenevät säät ja sähkön hinta saavat suomalaiset lämmittämään tulisijoja taas ahkerammin. Viime tammikuun kovat pakkaset ja kallis sähkön hinta näkyivät myös vahinkotilastoissa, sillä rakennuspaloja sattui ennätyksellisen paljon.
– Tulipaloista johtuvat omaisuusvahingot voivat nousta satoihin tuhansiin euroihin, ja riskinä ovat myös henkilövahingot, Pohjola Vakuutuksen korvauspäällikkö Sini Kujala kertoo.
Vakuutusyhtiö kehottaa kiinnittämään huomiota ainakin seuraaviin seikkoihin tulisijaa lämmittäessäsi.
Ilmalukko tai kiinni unohtunut pelti voi aiheuttaa savuvahingon
Kiinni unohdettu pelti saattaa aiheuttaa sisätiloissa savuvahingon. Savuvahinko voi syntyä myös ilmalukosta. Savun haju voi olla vaikea saada irti pinnoista ja tekstiileistä ilman hajunpoistokäsittelyä ja noen poistaminen saattaa vaatia erityisiä puhdistustoimia.
– Ilmalukko syntyy, kun kylmää ja kosteaa tulisijaa lämmitetään liian nopeasti. Hormi näyttää ensin vetävän hyvin, mutta pölläyttääkin sitten kaikki savut sisälle. Pitkään käyttämättä olleen tulisijan lämmittäminen tulee aloittaa pikkuhiljaa, Kujala neuvoo.
Tulisijan liiallinen lämmitys ja kipinät aiheuttavat tulipaloriskin
Pitkään käyttämättömänä olleen tulisijan lämmittäminen sisältää myös tulipaloriskin. Kylmä hormi halkeaa helposti, jos tulisijaa lämmitetään liian nopeasti liian kuumaksi.
Tulipaloja lähtee myös tulisijasta singahtaneista kipinöistä, jotka sytyttävät ympärillä olevan materiaalin. Tulisijan edessä ei saa koskaan säilyttää palamisherkkiä asioita, kuten halkoja, muoviesineitä tai mattoja.
Pohjola-vakuutuksen vahinkodatassa näkyy myös se, että takkoja lämmitetään liian kuumiksi.
– Varomaton ensilämmitys ja liiallinen lämmittäminen vaurioittaa takan rakenteita ja hormia, joka saattaa halkeilla ja kipinät pääsevät rakenteisiin. Takan lämmittämisessä kannattaa aina noudattaa varovaisuutta, Kujala sanoo.
Väärin säilytetyt tuhkat aiheuttavat useampia tulipaloja joka vuosi
– Pohjola-vakuutuksen tiedossa on lukuisia tapauksia, joissa rakennus on palanut tai sille on koitunut mittavia vahinkoja, kun tuhka on nostettu tulisijasta avonaiseen muoviämpäriin ja viety terassille jäähtymään. Pienikin tuulenvire voi saada lämpimän tuhkan syttymään uudelleen vielä vuorokausien päästäkin, Kujala kertoo.
Tuhkan pitäisi aina antaa jäähtyä tulipesässä, minkä jälkeen se tulee nostaa palamattomaan kannelliseen metalliastiaan ja kaataa vettä tai talvella lunta päälle. Tuhkan säilytysastiaa ei tule koskaan jättää terassille tai rakennuksen välittömään läheisyyteen.
Älä koskaan tee nuohousta itse
Tulisijojen ja savuhormien säännöllinen nuohous parantaa paloturvallisuutta ja ennaltaehkäisee muun muassa vaarallisia nokipaloja. Savuhormissa syttyvä nokipalo saattaa sytyttää hormin vieressä olevat kattorakenteet palamaan.
Nuohous tulee suorittaa vakituisessa asunnossa vuoden välein ja vapaa-ajan asunnossa kolmen vuoden välein. Ympärivuotisessa käytössä oleva vapaa-ajan asunto on nuohottava kerran vuodessa. Nuohousta ei missään tapauksessa saa tehdä itse, vaan se täytyy suorittaa ammattinuohoojan toimesta. Yli kolme vuotta käyttämättä ollutta tulisijaa ei saa käyttää ennen kuin se on nuohottu ja tarkastettu.
Hormin puhdistuksen lisäksi nuohoukseen kuuluu myös hormin ja tulisijojen kunnon tarkastaminen. Nuohoojalta saa tietoa esimerkiksi hormin rapautumisesta ja mahdollisista halkeamista.
– Osasta viime vuosina rakennetuista tulisijoista on löytynyt vakava paloriski. Niissä tulisijan korvausilmakanava on rakennettu kokonaan tai osin muoviputkesta, mikä ei ole paloturvallista. Nuohoojaa voi pyytää seuraavan nuohouskerran yhteydessä tarkastamaan tulisijojen ilmanvaihtokanavan toteutustavan ja kunnon, Kujala neuvoo.
