Venäjän puolustusaseman kaivuutöitä miehitetyllä alueella. / RIA-FAN

Yksikkö rynnäköi tärkeälle kukkulalle – yli puolet sotilaista menetettiin minuuteissa

Ukrainan vastahyökkäys pysähtyi loppukesästä Venäjän massiivisiin puolustuslinjoihin.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ukrainan asevoimat valmistautui vuosi sitten laajaan vastahyökkäykseen varustamalla uusia prikaateja länsimaiden toimittamalla kalustolla. Tuhannet sotilaat olivat saaneet koulutusta ulkomailla.

Haasteena oli, että venäläisjoukot jatkoivat alkukevään 2023 aikana rynnäkköjään Donetskin alueella sijaitsevan Bahmutin kaupungin ympäristössä. Hyökkäyksiin heitettiin tappioista välittämättä kymmeniä tuhansia vankeja ja muita sotilaita.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Verinen taistelu kulutti asiantuntijoiden mukaan Ukrainan kokeneimpia yksiköitä. Venäjän asevoimat ehti lisäksi valmistella mittavia puolustuslinjoja miinakenttineen miehitetyille alueille.

Ukrainan vastahyökkäys aloitettiin lopulta kesäkuussa, mutta eteneminen jäi vähäiseksi. Etelässä Zaporizzjan suunnalla ukrainalaiset pääsivät noin 16 kilometriä eteenpäin. Tavoite Tokmakin ja Melitopolin vapauttamisesta jäi toteuttamatta, eikä Venäjän ”maasiltaa” Krimille saatu katkaistua.

Wall Street Journal -lehti on haastatellut vastahyökkäykseen osallistuneen eliittiyksikön komentajaa, kapteeni Anatoli Hartshenkoa. Kokeneet joukot oli jätetty reserviin operaation myöhempää vaihetta varten. Kun yksikkö siirtyi etulinjaan elokuussa, oli vastahyökkäys jo suurissa vaikeuksissa.

Ukrainan sotilasjohto oli muuttanut taktiikkaa ensimmäisen aallon kärsittyä mittavia tappioita. Rynnäköitä tehtiin pienillä jalkaväkiyksiköillä, mutta eteneminen jäi silti vähäiseksi.

Hartshenkon yksikön tavoitteena oli hyökätä kukkulalle lähellä Verboven kylää. Sen sijaintia pidettiin strategisesti tärkeänä, sillä venäläisjoukkojen vahvimmat puolustuslinjat oli ohitettu kylän lähellä. Hieman lännempänä sijaitsevasta Robotynen kylästä käytiin viikkokausien ajan rajuja taisteluita.

Sosiaalisessa mediassa julkaistujen videoiden perusteella Ukraina lähetti muun muassa saksalaisilla Marder-rynnäkköpanssarivaunuilla varustettuja yksiköitä Verboven suuntaan.

Anatoli Hartshenkon komppanian hyökkäys törmäsi heti alussa vahvaan vastarintaan. Aamunkoiton jälkeen elokuun 12. päivänä sotilaat havaitsivat lennokkien pörräävän yllään. Kohteena oli suuria peltoja halkova puulinja.

Yksikölle oli vakuutettu, että Venäjän lennokit olisivat toimintakyvyttömiä ukrainalaisten käyttämien häirintälaitteiden vuoksi. Droonit kuitenkin moukaroivat eteneviä sotilaita kranaateilla.

Osastoa vastaan avattiin tuli kranaattikonekivääreillä ja muilla aseilla. Etummaisena olleesta joukkueesta yli puolet sai surmansa tai haavoittui vain muutamassa minuutissa. Myös lääkintämies sai osuman.

Joukkueen komentaja ilmoitti vaikeasta tilanteesta radiolla ja arvioi venäläisiä olleen enemmän kuin hyökkääjiä. Rynnäkön jatkamisen sijasta komppanian tehtäväksi jäi haavoittuneiden evakuointi.

Kyseisen rynnäkön sanotaan kuvastavan niitä vaikeuksia, joihin Ukrainan operaatio törmäsi viime kesänä. Maan sotilasjohdossa tilanteen uskotaan jumiutuneen ainakin toistaiseksi.

– Tämä ei ole kuin toinen maailmansota ja [kenraali Heinz] Guderian, vaan kuin ensimmäinen maailmansota juoksuhautoineen, eräs korkea-arvoinen Ukrainan puolustuslähde sanoo WSJ:lle.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS