Suomen europarlamentaarikot ovat syvästi pettyneitä siihen, että 40 miljardin tukipaketti Ukrainalle kaatui. Vaikka Ranska, Italia ja Espanja vesittivät tukipaketin nyt, sen tavoittelemista pitää ainakin Sebastian Tynkkysen (ps./ECR) ja Eero Heinäluoman (sd./S&D) mielestä jatkaa, ja Ville Niinistö (vihr./EVA) pitää tapahtunutta surullisena.
Mepit keskustelivat EU:n toimista Ukrainan tueksi tiistaiaamuna lehdistötilaisuudessa, jossa pohdittiin viime viikolla julkaistun valkoisen kirjan antia. Se linjaa tavoitteesta aseistaa Eurooppa uudelleen vuoteen 2030 mennessä.
Valkoinen kirja linjaa, että EU voi tukea Ukrainaa myös tukemalla ukrainalaista teollisuutta EU:n sisämarkkinoilla. Ville Niinistö muistuttaa tämän mahdollisuuden tärkeydestä ja huomauttaa, että Ukrainan arvioidaan pystyvän tuottamaan kuluvana vuonna itse aseistusta ja asetarvikkeita 35 miljardin arvosta.
– Me voimme ostaa heiltä. Tukemme voi olla myös sitä, että tuemme heidän tuotantoaan. Osa Ukrainan tuesta tulee väistämättä myös EU:n ulkopuolelta, sillä Britannian rooli on merkittävä, Niinistö sanoo.
Pekka Toveri (kok./EPP) arvioi hiljakkoin kaatuneen jättitukipaketin jäljiltä, että Ukrainan tukeminen Euroopassa jatkuu ”halukkaiden rintaman” muodossa.
– Coalition of the willing. Osa jatkaa tukemista ja osa jatkaa p***eilyä, Toveri summaa.
– Pakotteilla on myös merkitystä, eikä niistä pidä tinkiä yhtään vaan päinvastoin. Venäjä väittää etteivät pakotteet haittaa heidän talouttaan yhtään mutta silti niistä pitäisi päästä eroon ihan heti.
Yhdestä asiasta Ukrainan tueksi vallitsee suomalaismeppien kesken harvinaisen selkeä yksimielisyys yli puoluerajojen. Venäjältä jäädytetyt, EU-alueella sijaitsevat noin 210 miljardia tulisi saada käyttöön Ukrainan tukemiseksi. Kun Venäjä kolme vuotta sitten hyökkäsi Ukrainaan, EU jäädytti vastatoimena Venäjän keskuspankin varat, jotka olivat säilytettävinä arvopapereina ja käteisvaroina EU:n rahalaitoksissa. Jäädytettyjen varojen käyttöönoton puolesta puhuvat sekä Anna-Maja Henriksson (r./Renew), Toveri, Ville Niinistö, Sebastian Tynkkynen kuin Katri Kulmuni (kesk./Renew), Eero Heinäluoma ja Jussi Saramokin (vas./GUE/NGL).
– Venäjä on menettänyt ne varat joka tapauksessa, sanoo Heinäluoma.
– On kaksi polkua: joko että ne käytettäisiin Ukrainan sotilaalliseen tukemiseen tai sitten niitä käytettäisiin Ukrainan jälleenrakennukseen. Viimeaikaisten kommenttien valossa vaikuttaa siltä, venäläisetkin alkavat ymmärtää, että eivät saa niitä rahoja takaisin. Niin tai näin: katson, että ne varat pitää käyttää.
Toistaiseksi varat ovat Belgiassa sijaitsevassa Euroclearissa. Niiden käyttöä on estänyt se, ettei kukaan oikein tiedä miten asia toteutettaisiin. Erityisesti Belgia on pelännyt, että käyttöönotosta koituisi heille kansallisia ongelmia, huomauttaa Katri Kulmuni.
Jussi Saramo on periaatteessa sitä mieltä, että varat tulisi ohjata Ukrainan hyväksi.
– Konfiskoidut varat tulee saada käyttöön. Mutta se pitää voida tehdä niin, ettei käyttöönotto tee eurosta paariavaluuttaa. Tavalla tai toisella tämä pitää voida tehdä, mutta aikataulusta on syytä olla tarkkana, Saramo sanoo.
