Vaatimatonta talouskehitystä selittävät synkkä luottamusilmapiiri ja sen seurauksena lisääntynyt kotitalouksien säästäminen. Työvoiman saatavuusongelmat pintautuvat jälleen palvelualojen työvoiman kysynnän vahvistuessa, selviää Palvelualojen työnantajat Paltan tuoreesta suhdannekatsauksesta.
Kasvun käynnistyminen vaatii alan mukaan kotitalouksien luottamuksen vahvistumista ja kulutuksen reipasta kasvua.
Paltan ennusteen mukaan tarkasteltujen palvelualojen työllisyys heikkenee tänä vuonna yhteensä 2,3 prosenttia. Ensi vuonna työvoiman kysyntä voimistuu tuotannon piristymisen seurauksena ja työllisyys kasvaa 2,6 prosenttia, mikä vastaa noin 20 000 työllistä.
Työvoiman kysyntä alkaa jälleen vahvistua
Ennen vuonna 2023 alkanutta palvelualojen laskusuhdannetta alan yrityksistä jopa 40 prosenttia kertoi osaavan työvoiman saatavuuden olevan kasvun este. Työvoiman saatavuusongelmat tulevat talouskasvun myötä jälleen kärjistymään.
Paltan pääekonomisti Martti Pykärin mukaan yksi keskeinen, ellei ainut, ratkaisu palvelualojen kroonistuneeseen työvoimapulaan on työperäinen maahanmuutto.
– Jo pelkästään eläköitymispoistuman korvaamiseksi yksityisiin palvelualan yrityksiin tarvittaisiin 21 000 henkeä vuosittain, kymmenessä vuodessa 210 000 ihmistä. Viime vuotta lukuun ottamatta Suomeen on tällä vuosikymmenellä muuttanut vuosittain reilu 30 000 ihmistä, tästä määrästä palvelualat tarvitsisivat siis suurimman osan. Palvelualat työllistävät yli puolet yksityisestä sektorista, jo enemmän kuin teollisuus ja rakentaminen yhteensä, toteaa Pykäri.
Yksityiset palvelut haettujen työperäisten oleskelulupien kärjessä
Yksityiset palvelut ovat merkittävä työperäisen maahanmuuton tarvitsija. Palvelualan EU ja ETA-alueen ulkopuolisten työntekijöiden määrä on yli kolminkertaistunut vuodesta 2007.
Maahanmuuttoviraston tilastot osoittavat, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulleille myönnetyistä työperusteisista oleskeluluvista on kohdentunut kaikista toimialoista eniten nimenomaan yksityisiin palveluihin.
Vuosina 2019-2023 myönnetyistä työluvista 41 prosenttia myönnettiin yksityisille palvelualoille ja erityisasiantuntijoille myönnetyistä luvista jopa 69 prosenttia kohdistui yksityisiin palveluihin, kuten informaatio- ja viestintätoimialalle sekä yritys- ja asiantuntijapalveluihin.
Kaikista saatavuusharkinnan alaisista työluvista yksityisille palvelualoille on myönnetty tarkastelujaksolla 45 prosenttia eli noin 33 900 henkilöä on saanut mahdollisuuden työllistyä palvelualan yrityksiin.
Saatavuusharkinta tarkoittaa, että työnantajan on selvitettävä, onko kyseiseen työtehtävään mahdollista löytää sopiva työntekijä Suomen ja EU/Eta-alueen työmarkkinoilta.
– Yksityisten palvelualojen painoarvo kansainvälisten osaajien työnantajana yhteiskunnassamme on merkittävä. 2000-luvulla uudet työpaikat ovat syntyneet isossa määrin nimenomaan palvelualoille, eikä yksityisten palvelujen tuottavuuden heikkoa kehitystä saa työvoimavaltaisilla aloilla käännettyä ilman osaavaa työvoimaa. Kotimainen työvoima ei riitä nyt eikä tulevaisuudessa, tiivistää Pykäri.
– Vuoden 2024 aikana työperusteisten oleskelulupien hakumäärät Suomeen ovat kuitenkin laskeneet, huomauttaa johtava asiantuntija Milka Kortet Paltasta.
Hän toteaa, että suhdanteen ohella ehkä jossain määrin myös maahanmuuton ympäriltä käyty negatiivissävytteinen keskustelu on vaikuttanut asiaan.
– Suomen talouden elpymisen kannalta olisi nyt erittäin tärkeää tehdä maahanmuuttopolitiikkaa, joka helpottaisi työperäistä maahanmuuttoa ja tekisi Suomen houkuttelevaksi kohteeksi kansainvälisille osaajille. Työvoimavaltaisille yksityisille palvelualoille työperäinen maahanmuutto on kohtalon kysymys, toteaa Kortet.
Palvelualat työllistävät yli puolet yksityisellä sektorilla työskentelevistä suomalaisista, tuottavat yli 40 prosenttia BKT:sta ja noin kolmanneksen viennin arvosta.
