Kelan tutkijoiden tuore selvitys osoittaa, että yksityislääkärikäynnit eivät ole merkittävästi lisääntyneet alkuvuoden aikana.

Käyntien määrä on tammi–kesäkuussa 2024 lisääntynyt noin kaksi prosenttia ja Kela-korvausmenot näistä käynneistä kolminkertaistuneet viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon nähden. Hyvätuloisille kohdentui enemmän lisäeuroja kuin pienituloisille.

Petteri Orpon (kok.) hallitus nosti yksityislääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa huomattavasti tämän vuoden alusta alkaen. Yksityislääkärin vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun vuonna 2023 korvaus oli kahdeksan euroa.

Tavoitteena oli purkaa julkisen perusterveydenhuollon hoitojonoja ohjaamalla hoitokäyntejä yksityiselle sektorille.

Kela korvasi heinäkuun 2024 loppuun mennessä kaikkiaan noin 1 717 000 tammi–kesäkuussa tapahtunutta yksityislääkärikäyntiä. Vastaavana aikana vuonna 2023 Kela korvasi kaikkiaan noin 1 669 000 käyntiä. Käyntejä oli siis kaikkiaan noin kaksi prosenttia tai vajaa 50 000 kappaletta enemmän.

– Selvityksemme perusteella ei voida osoittaa, mikä osa pienestä muutoksesta käyntimäärissä johtuu Kela-korvausten nostosta ja mikä muista asioista. Joka tapauksessa näin pieni muutos yksityislääkäreiden käyntimäärissä ei luultavasti ole merkittävästi vaikuttanut hyvinvointialueiden jonoihin, sanoo Kelan erikoistutkija Heta Moustgaard.

Menot kolminkertaistuivat

Kela maksoi heinäkuun loppuun mennessä korvauksia tammi–kesäkuun yksityislääkärikäynneistä yhteensä lähes 47 miljoonaa euroa. Viime vuonna vastaavalta ajanjaksolta Kela maksoi korvauksia noin 15 miljoonaa euroa. Korvauksia maksettiin siis yli kolminkertainen määrä tai 30 miljoonaa euroa enemmän.

Tutkijat jakoivat Kela-korvausten saajat tuloviidenneksiin selvittääkseen, mille tuloryhmille korvausten nosto kohdentui. Lisäksi saajista eroteltiin lapset, työikäiset ja eläkeikäiset.

Hyvätuloiset saivat enemmän lisäkorvauksia kuin pienempituloiset. Ylimpään tuloviidennekseen kuuluville maksettiin alkuvuoden aikana lähes seitsemän miljoonaa euroa enemmän korvauksia kuin viime vuonna. Alimpaan tuloviidennekseen kuuluville noin kolme miljoonaa euroa enemmän.

– Yksityisiä terveyspalveluita käyttävät eniten keski- ja suurituloiset, joten ei tullut yllätyksenä, että myös tällainen maltillinen korvaustason nosto näyttäisi hyödyttäneen eniten heitä, sanoo Moustgaard.

Lähinnä eläkeläiset kävivät yksityislääkärillä aiempaa enemmän

Eläkeikäisillä kasvua yksityislääkärikäynneissä oli enemmän kuin muilla ikäryhmillä. Käynnit lisääntyivät eläkeikäisillä naisilla 3,5 prosenttia ja eläkeikäisillä miehillä 4,1 prosenttia. Muutos oli kuitenkin eläkeläisilläkin pieni, vain noin yksi lisäkäynti sataa henkeä kohden.

Eläkeikäisillä tuloryhmien väliset erot käyntimäärissä olivat suuremmat kuin työikäisillä. Käyntien määrä henkeä kohden kasvoi kuitenkin saman verran kaikissa eläkeläisten tuloryhmissä.

– Käyntimäärien suurempi kasvu eläkeläisillä kuin muilla voi johtua siitä, että eläkeikäisillä ei yleensä ole pääsyä työterveyshuoltoon. Eläkeikäisillä yksityislääkärin käyttö painottuu vahvasti erikoislääkäreihin, joista tyypillisin on silmälääkäri, kertoo Moustgaard.

Tulevat pienet korvaustason muutokset tuskin myöskään vaikuttavat suuresti

Hallitus suunnittelee kasvattavansa vuoden 2025 alusta Kela-korvausta edelleen 50 euroon siten, että muutamia erikoisaloja lukuun ottamatta korvausta saisi erikoislääkärillä käynnistä vain yleislääkärin tai yleislääketieteen erikoislääkärin lähetteellä.

Tutkijat arvioivat, että tuleva muutos ei luultavasti vaikuta suuresti siihen, mitkä ryhmät käyttävät yksityislääkäripalveluita tai kuinka paljon.

– Nykymuotoisen Kela-korvauksen nostaminen edelleen kaksikymmentä euroa tuskin saa suurta määrää ihmisiä siirtymään julkiselta puolelta yksityislääkärien asiakkaiksi. Pienet muutokset perusterveydenhuollon hintoihin eivät tutkimusten perusteella vaikuta suuresti kysyntään, ja toisaalta osa korotuksesta saattaa siirtyä hintoihin, sanoo Moustgaard.