Noin 66 prosenttia lääkärihelikopterien tehtävistä peruuntuu yksikön omalla päätöksellä. Peruminen tehdään yleensä jo ennen helikopterin lähtöä tukikohdasta.
– Yleisin syy on se, että tämän tasoisen hoidon tarvetta ei olekaan, Finnhemsin terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Jouni Nurmi sanoo Ylelle.
Potilas saa tällöin tarvittavan hoidon ensihoitajilta. Muissa tapauksissa potilaan on vahvistettu jo menehtyneen. Tehtäviä perutaan lisäksi sään vuoksi tai siksi, että helikopteri on jo toisella tehtävällä.
Hallituksen teettämässä selvityksessä kiinnitettiin huomiota perumisten korkeaan osuuteen jo kaksi vuotta sitten. Lääkärihelikopterien käyttöä ohjaamaan olisi raportin mukaan perustettava uusi koordinaatiokeskus. Asiantuntija voisi seurata kiireellisiä ensihoitotehtäviä ja jakaa niitä eteenpäin tukikohtiin.
Jouni Nurmen mukaan tällainen malli on käytössä lähes kaikissa muissa maissa, joissa on käytössä lääkärihelikoptereita. Asiasta on käyty keskusteluja sosiaali- ja terveysministeriön ja hyvinvointialueiden välillä viime viikolla.
– Sen on todettu olevan erittäin tehokas vähentämään turhia hälytyksiä ja poimimaan entistä enemmän potilaita, joille voidaan tuottaa lisäarvoa, Nurmi sanoo.
Suomessa on kuusi lääkärihelikopterin tukikohtaa, minkä lisäksi uutta rakennetaan Kouvolaan. Niiden vuosittainen ylläpito maksaa valtionyhtiölle 44 miljoonaa euroa vuodessa.
