Epäiltyjen myymälävarkauksien määrä on kasvanut tasaisesti jo vuosia, kertoo Yle.
Kun vuonna 2019 epäiltyjä myymälävarkaustapauksia tuli poliisin tietoon 43 186, viime vuonna määrä oli noussut 53 532:een.
Tampereella sijaitsevan K-supermarketin kauppias Ari Ruissalo on pannut muutoksen merkille. Kun vielä pari vuotta sitten näpistelijöitä jäi viikoittain kiinni kymmenkunta, on luku noussut nyt 15–20:een viikossa.
Näpistelijöiden keinovalikoima on myös kasvanut. Tuotteita otetaan pois kääreistä tai henkilökuntaa yritetään huijata punnitsemalla hintalappuun halvempi tuote. Myös alennushinnasta kertovia punalappuja vaihdetaan kalliimpiin tuotteisiin.
– Kerran asiakas laittoi toisen kauppaketjun punalapun meidän tuotteeseemme alennuksen toivossa, Ruissalo kertoo.
Itsepalvelukassat ovat myös Ruissalon mukaan lisännyt näpistelyjä. Usein rikoksen huomaaminen onkin myyjän tarkkaavaisuuden varassa.
Kaupat pyrkivät ehkäisemään näpistyksiä laittamalla tuotteisiin hälytystarrat. Jokaiseen tuotteeseen tarraa ei kuitenkaan voida kiinnittää, sillä ne sekä valvonta maksavat.
SOK:n riskienhallinnan päällikön Janne Ahtoniemen toivoo, että tekoälystä löytyisi tulevaisuudessa ratkaisu näpistelijöihin. Tulevaisuudessa kamerat voivat havaita itsenäisesti käynnissä olevan myymälävarkauden ja hälyttää siitä itsenäisesti.
Ruissalo tuskailee myös näpistysten matalia rangaistuksia. Hän toivoo, että asiaan puututtaisiin lainsäädännöllä.
Tällä hetkellä näpistyksestä tuomitaan useimmiten sakkoon.
– Näpistäjät myös tietävät, että seuraukset varkaudesta ovat nykyään olemattomat, Ruissalo harmittelee.