Lähestymiskielto ei suurimmassa osassa tapauksista johda toivottuun lopputulokseen, kertoo Yle.
Vainoamiseen ja häirintärikoksiin erikoistunut asiantuntija Totti Karpela kertoo, että keskimäärin vain joka kolmas lähestymiskieltoon määrätty noudattaa kieltoa.
– Valitettavasti kolmasosalla lähestymiskielto ei saa aikaan minkäänlaista muutosta ja kolmannes häiriköistä ärtyy tai suuttuu, mikä johtaa vain entistä vakavampaan häirintäkäyttäytymiseen, Karpela sanoo Ylelle.
Lähestymiskiellon rikkominen on rangaistava teko, josta voi seurata sakkorangaistus tai enintään yksi vuosi vankeutta. Tilastojen valossa rangaistuksen uhka ei ole estänyt häiriköitä jatkamasta toimintaansa.
Karpela myös huomauttaa, ettei lähestymiskiellon pitäisi olla ensimmäinen keino häirinnän lopettamiseksi. Ongelmia voi aiheutua tilanteessa, jossa lähestymiskieltohakemukselle ei ole riittävästi näyttöä.
– Voidaan joutua tilanteeseen, että käräjäoikeus ei myönnä lähestymiskieltoa. Se on uhrille katastrofaalinen tilanne, Karpela sanoo.
Seurauksena voi olla tilanne, että häirikkö saa vahvistusta omalle toiminnalleen.
