Naton perustamisen yhtenä tarkoituksena oli rajoittaa Neuvostoliiton halua laajentaa valtapiiriään. Tähän nähden voi kuulostaa erikoiselta, että maaliskuussa 1954 Neuvostoliitto kertoi hakevansa Naton jäsenyyttä.
– Kyllä se paikkansa pitää, Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin virasta viime syksynä eläkkeelle jäänyt emeritusprofessori, Kimmo Rentola sanoo Ylelle.
Neuvostoliiton yhtenä toiveena oli saada Saksa yhdistettyä ja tehdä siitä puolueeton ja aseeton valtio.
– Oletan, että Neuvostoliiton hakemuksen päätarkoitus oli sabotoida Länsi-Saksan liittyminen Natoon, arvelee Rentola.
Moskova etsi Rentolan mukaan erilaisia keinoja, joilla se voisi estää sotaväen kehittämisen Länsi-Saksassa ja asettaa Saksan Nato-jäsenyyden kyseenalaiseksi.
Venäjän ja Neuvostoliiton ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt irlantilainen tutkija Geoffrey Robertsin mukaan Neuvostoliiton Nato-kiinnostuksen taustalla olivat halu estää Naton laajeneminen ja Eurooppaan suunnitellun Euroopan yhteisen armeijan eli Euroopan puolustusyhteisön perustaminen.
Keskustelu Neuvostoliiton Natoon liittymisestä ei edennyt kovin pitkälle eikä varsinaista hakemusta koskaan jätetty. Nato-maat perustelivat keskustelujen loppumista muun muassa sillä, että demokratian taso ei ollut Neuvostoliitossa sillä tasolla, millä sen pitäisi olla.
– Nato-maat yksinkertaisesti eivät halunneet Neuvostoliittoa Natoon. Se olisi murtanut koko Naton, sanoo Rentola.
