S-pankki kieltäytyi myöntämästä asuntolainaa pariskunnalle. Syynä oli se, että toinen pariskunnan osapuolista ei puhunut suomea. Asiasta kertoo Yle.
Ylen haastattelema oululainen Emma Päkkilä lähti yhdessä saksalaisen puolisonsa kanssa kartoittamaan, millaista asuntolainaa he voisivat saada yhdessä. Tilannetta kartoitettiin aluksi pankkivirkailijan kanssa puhelimessa.
– Kerroin, ettei puolisoni osaa suomea ja virkailija totesi, ettei tapaamista sitten kannata järjestää. Syyksi sanottiin, että pankki tarjoaa palveluita vain suomeksi ja ruotsiksi, Päkkilä kertoo Ylelle.
Hänen mukaansa pankki perusteli kieltäytymistä sillä, että puutteellisen kielitaidon vuoksi pankki ei voi varmistua siitä, että lainanhakija ymmärtäisi lainan ehdot. Päkkilän mukaan virkailijalle ei käynyt sekään, että pariskunta olisi tullut paikan päälle tulkin kanssa ja käännättänyt kaikki tarvittavat asiakirjat omaan laskuun.
Myös Säästöpankki Optia kieltäytyi lainaneuvotteluista samaan syyhyn vedoten.
S-pankin asiakashallinnasta vastaava johtaja Henna Koski vahvistaa Ylelle, että heillä on lainanotossa kielitaitovaatimus. Lähtökohtaisesti vakuudellista lainaa ei voi pankista hakea vieraalla kielellä edes tulkin avustuksella.
– Luottosopimus on laaja ja monimutkainen kokonaisuus, joka edellyttää, että asiakas varmasti ymmärtää mihin hän sitoutuu. Asiakkaan oikeusturva varmistetaan, kun hän ymmärtää tekemänsä sopimuksen sisällön, Koski kertoo Ylelle.
Yleisellä tasolla Koski sanoo, että kielitaitovaatimuksesta voidaan joustaa, jos kaksi henkilöä ottaa lainan yhdessä ja toinen on kielitaitoinen. Pankkisalaisuuden vuoksi pankki ei kuitenkaan voi kommentoida yksittäisen asiakkaan tilannetta.
– Tällöin toinen lainanottajista hoitaa asiakirjojen kääntämisen ja vakuuttaa, että toinen osapuoli on tietoinen ja ymmärtää, mitä laina- ja panttausehdoissa sanotaan. Pahoittelemme, että väärintulkinta on päässyt syntymään, Koski toteaa.
Onko pankkien menettely sitten laillista? Pankkeja valvovan Finanssivalvonnan johtava juristi Sanna Atrila toteaa Ylelle, että peruspankkipalvelut on tarjottava kaikille, mutta luottojen osalta samanlaista velvoitetta ei ole. Pankki voi siis asettaa kielitaitovaatimuksen luotonannon ehdoksi.
Päkkilä sanoo lopulta vaihtaneensa pääasialliset pankkipalvelunsa toiseen pankkiin, missä asiointi onnistui kielikysymyksestä huolimatta. Hän itse pitää pankkien toimintaa syrjivänä.
