Kukaan suurten puolueiden puheenjohtajista ei kannata ajatusta, että aiempi rikostuomio estäisi asettumisen ehdolle vaaleissa. Svenska Ylen vaalitentissä maanantaina puheenjohtajilta kysyttiin, pitäisikö tuomittujen asettaminen ehdolle estää lailla.
Suomen laissa oli vuoteen 1969 saakka pykälä, jolla tuomittu menetti kansalaisluottamuksensa määräajaksi vielä sen jälkeenkin, kun tuomio oli kärsitty. Tämä tarkoitti, ettei henkilö ollut oikeustoimikelpoinen toimimaan todistajana, ei saanut asettua ehdolle vaaleissa eikä myöskään äänestää vaaleissa.
Tähän ei ole puoluejohtajien mielestä paluuta.
– Ihmisellä, joka on tuomittu rikoksesta, on kansalaisvelvollisuudet ja -oikeudet aivan kuten muillakin sen jälkeen, kun hän on rangaistuksensa kärsinyt, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps) Svenska Ylen vaalitentissä.
– Joissain maissa näin ei ole, mutta Suomessa tavataan ajatella että rangaistuksen kärsinyt ihminen on tekonsa sovittanut.
Iltalehden mukaan yli 300 alue- ja kuntavaaliehdokkaalla on rikostuomioita viimeisen noin neljän vuoden ajalta. Vanhempiakin tuomioita ehdokkailla on, mutta näitä IL ei laskenut mukaan. Selvästi eniten rikoksesta tuomittuja ehdokkaita, 94, on perussuomalaisilla. Kokoomuksella on 54 rikoksesta tuomittua ehdokasta, keskustalla 49 ja SDP:llä 43.
Useampi puolue on kuitenkin törmännyt yhteiseen ongelmaan. Puolueet ovat kuulleet ehdokkaidensa tuomioista mediasta, sillä usea ehdokas on jättänyt kertomatta asiasta. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo (kok.) puolustaa puolueiden oikeutta saada tarvittava tieto, jonka ehdokkaat sitoutuvat antamaan, mutta eivät anna.
Orpon mielestä puolueet tarvitsisivat työkalun, jonka avulla ne voisivat tarkistaa ehdokkaiden rikostaustat. Nyt puolueilla ei ole muuta keinoa selvittää asiaa kuin luottaa ehdokkaiden omaan sanaan, koska ehdokkaita on tuhansia ja aikaa laajoille taustaselvityksille ei ole.
– Mielestäni puolueet tarvitsevat apua vaikkapa oikeusministeriöltä. Me tarvitsemme apua ja me tarvitsemme työkalun, Orpo sanoi.
Rikosrekisteriotteita hallinnoi oikeusministeriön alainen oikeusrekisterikeskus.
