Sosiaalisen median filtterit vaikuttavat ihmisten haluun tehdä kauneuskirurgisia tai esteettisiä toimenpiteitä, kertoo Yle. Asiakkaat saattavat näyttää kauneusklinikoilla filtterien avulla, millaisia muutoksia he toivovat kasvoihinsa.
Filttereiden lisäksi sosiaalisessa mediassa nousee esiin tietynlaisia kauneusihanteita ja piirteitä, joita omissakin kasvoissa halutaan korostaa. Filttereiden liian pitkälle menevästä ihannoinnista käytetään termiä Snapchat dysmorphia.
Oulun ihonhoitokeskuksen esteettinen sairaanhoitaja Sini Kangaskorte sanoo sosiaalisen median muokattujen kuvien aiheuttavan etenkin nuorille epärealistisia käsityksiä omasta ulkonäöstään.
– Nuoret herkästi vertaavat omaa ihoa filtteröityihin kuviin, ja siitä tulee harhakäsitys, että ihossa ei saisi olla epäpuhtauksia tai ihohuokoset eivät saisi näkyä, hän sanoo Ylelle.
Hän kertoo käyvänsä nuorten asiakkaiden kanssa keskusteluja esteettisten hoitojen, kuten pistoshoitojen, riskeistä. Se saa osan nuorista asiakkaista harkitsemaan pistoshoitojen tarvetta uudelleen, Kangaskorte sanoo.
Plastiikkakirurgi Heikki Kupin mukaan sosiaalisen median myötä ihmiset ovat aiempaa enemmän tekemisissä oman kuvansa kanssa. Hän ei pidä filtteröityjen kuvien käyttämistä kauneusklinikoilla ainoastaan huonona asiana, sillä ne voivat auttaa asiakasta näyttämään konkreettisemmin omia toiveitaan.
Hän kuitenkin muistuttaa, että kuvanmuokkaus ja kehoon tehtävät konkreettiset muokkaukset ovat eri asioita.
– Realistinen pitää olla, hän toteaa.
