Suomessa oli tammikuussa 778 liiketoimintakieltoon määrättyä henkilöä. Heistä 46 oli mukana liiketoiminnassa Virossa. Osa näistä ihmisistä harjoitti yritystoimintaa myös Suomessa.
Asia kävi ilmi, kun Ylen uutiset perehtyi Suomen ja Viron rekisteritietoihin ja otti yhteyttä joihinkin liiketoimintakieltoon määrättyihin, Virossa yritystoimintaa harjoittaviin ihmisiin.
Viidestä kontaktoidusta yrittäjästä kaksi kertoi, että yhteistyö Suomessa onnistuu hyvin. Henkilöt eivät tienneet puhuvansa Ylen toimittajalle, joka esittäytyi mahdolliseksi asiakkaaksi.
Liiketoimintakiellot ovat kansallisia eli ne eivät päde Suomen rajojen ulkopuolella. Kiellettyä on kuitenkin harjoittaa liiketoimintaa, joka ulottuu ulkomailta Suomeen.
Liiketoimintakielto määrätään talousrikoksista. Kolmesta seitsemään vuoteen kestävällä kiellolla pyritään estämään uusien rikosten tekemistä ja taloudellisia väärinkäytöksiä.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta ei ole yllättynyt siitä, että Suomessa määrättyä liiketoimintakieltoa kierretään Viron kautta.
Juridisesti asia on hänen mukaansa yksinkertainen.
– Jos kieltoon määrätty henkilö harjoittaa Suomessa liiketoimintaa, silloin syyllistyy kiellon rikkomiseen, hän sanoo Ylelle.
Oikeuden määräämän liiketoimintakiellon rikkomisesta rangaistus on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Liiketoimintakieltoon määrääminen ei estä henkilöä esimerkiksi olemasta työntekijänä yhtiössä, jonka osakkeita hän itse omistaa. Tolvanen muistuttaa, että talousrikolliset voivat käyttää myös bulvaaneja eli välillisiä edustajia hallinnoimissaan yhtiöissä.
