Rauhoitettujen eläinten tappamisesta voi saada mojovat sakot. Korkeimmillaan yhden eläimen hinta voi nousta lähes kymmeneentuhanteen euroon, kertoo Yle.
Suomussalmen Hukkajoen raakkukatastrofi on herättänyt keskustelua vahinkojen korvausvastuusta. Suomessa laki määrittää rauhoitetuille lajeille ohjeellisen nimellisarvon, jota voidan käyttää ohjenuorana korvauksia mitatessa.
Hinnat on määritelty ympäristöministeriön asetuksessa rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arvoista. Esimerkiksi jokihelmisimpukka määritellään 589 euron arvoiseksi.
Jos Hukkajoella raakkuja kuoli tuhansia, voisi korvaussumma teoriassa nousta jopa miljooniin euroihin.
Tuomioistuimissa on ollut joitakin vastaavia ennakkotapauksia. 2010-luvun alussa 8 000 luvattoman linnunmunan kokoelman omistanut mies määrättiin korvaamaan valtiolle 250 000 euroa. Tuolloin syyttäjä vaati jopa 600 000 euron korvauksia.
Ohjearvojen käyttäminen edellyttää kuitenkin sitä, että rikos on tahallinen tai törkeän huolimattomuuden seurausta.
Asetuksen kallein eläin on saimaannorppa – sen arvoksi on määritelty 9 755 euroa. Kalliita eläimiä ovat myös merikotka ja tunturinaali (7 400 euroa) sekä kiljuhanhi ja tunturihaukka (6 391 euroa).
Asetus sisältää vain täysin rauhoitetut lajit. Esimerkiksi karhun ja ahman salakaadosta voi kuitenkin joutua maksamaan tätäkin enemmän, jopa 16 000 euroa.
Jotkut kovakuoriaiset ja perhoset voivat olla arvoltaan jopa suurempia kuin liito-orava. Esimerkiksi erakkokuoriaisen ja juovapunatäpläperhosen hinnaksi on määritelty 1 682 euroa, liito-oravan taas 1 009 euroa.
Kaikkien eläinten arvo ei kuitenkaan ole määritelty yhtä korkeaksi. Esimerkiksi siilin hinta on 101 euroa, maamyyrän, sisiliskon ja hömötiäisen taas vain 17 euroa.
Laskukaava, joilla eläinten arvot lasketaan, perustuu lajin uhanalaisuudelle, lisääntymiskyvylle, kannan koolle sekä esiintymispaikkojen määrälle.
Rauhoitettujen eläinten tappamisesta on tulossa tulevaisuudessa entistäkin kalliimpaa, sillä vuonna 2002 annettua asetusta ollaan uudistamassa. Ympäristöministeriön on tarkoitus lähettää uusi asetus lausuntokierrokselle tulevana syksynä. Sen myötä arvoihin tullee inflaatiokorotukset.
– Korotuspainetta arvoihin on monien lajien kohdalla, tiivistää ministeriön ympäristöneuvos Esko Hyvärinen.
