Suomalaiset menettivät sijoitushuijauksissa viime vuonna yli 16 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 90 prosenttia. Asiasta kertoo Yle.
Toisin kun voisi kuvitella, useimmiten uhrit eivät kuitenkaan ole iäkkäitä henkilöitä. Finanssialan tekemän kyselytutkimuksen mukaan eniten huijauksiin lankeavat nuoret alle 25-vuotiaat miehet. Kyselyn mukaan heistä yli viidennes on menettänyt salasanan, kirjautumistietonsa tai rahaa rikollisille.
Kysely ei kerro tähän syytä, mutta nuorten aktiivisuudella verkkokaupoissa voi olla osuutta asiaan, Nordean petostorjuntayksikön asiantuntija Annukka Multanen arvioi Ylelle.
– Korttien numeroita kalastellaan valeverkkokauppojen nimissä ja nettikirppishuijauksissa, hän kertoo.
Finanssialan infra- ja turvallisuusjohtaja Niko Saxholm uskoo, että ilmiö liittyy nettipelaamiseen.
– Mobiilipeleissä ei välttämättä ole juurikaan oikeaa rahaa, mutta niissä on pelin sisäistä valuuttaa, joka on myös arvokasta. Sellaisten profiilien varastaminen on rikollisille kannattavaa.
Käytännössä kuka tahansa voi langeta sijoitushuijaukseen. Rikolliset markkinoivat huijaussivustoja sosiaalisen median alustoilla, joilla ihmiset viettävät paljon aikaa. Yleensä huijaus liittyy virtuaalivaluuttaan, johon sijoittamalla luvataan nopeasti isoja voittoja minimaalisella riskillä.
Multasen mukaan sijoitushuijaus alkaa tyypillisesti noin 250 euron summalla. Se on niin sanottu ”alkusijoitus”, josta huijaus alkaa. Pikku hiljaa summat kasvavat suuremmiksi. Usein huijaussivustot voivat olla myös ammattimaisesti rakennettuja ja niillä voi seurata, miten oma pääoma tuottaa voittoa.
– Siellä pyörii ”reaaliaikaiset” graafit ja chatbot vastaa aina kysymyksiin, Saxholm kuvailee.
Todellisuudessa oma pääoma ei tuota mitään vaan kyse on huijauksesta. Uhrin rahat ovat mennyttä ja niitä voi olla vaikea tai mahdoton saada takaisin. Sijoitettuja rahoja ei yleensä saada huijareilta takaisin, koska rikolliset siirtävät ne heti eteenpäin.
Kun uhri tajuaa joutuneensa huijauksen kohteeksi, hänelle voi nousta esiin monenlaisia tunteita. Tilannetta pahentaa se, jos hän on joutunut taloudelliseen ahdinkoon.
– Voimakas häpeä voi estää kertomisen tapahtuneesta jopa omalle lähipiirille, mutta puhuminen on tärkeää, ettei jää asian kanssa yksin, Multanen muistuttaa Ylelle.
Artikkelia korjattu 16.7.2024 kello 11.03: Tieto perustuu Finanssialan tekemään kyselytutkimukseen, ei Nordean.
