Tekoäly-yhtiö Silo AI:n toimitusjohtaja Peter Sarlin sanoo Yle Uutisille olevansa yllättynyt hitaudesta, jolla yritykset ovat tehneet kokeiluja ja pilotteja tekoälyssä. Hän huomauttaa, ettei tekoäly ole yleistä teknologiaa, joka soveltuisi kaikkialle. Silti käyttökohteiden löytämisessä on kestänyt odotettua pidempään.
– Hypoteesimme on ollut pitkään, että tekoäly luo arvoa osana digitaalisia palveluita ja tuotteita. Ja se vaatii merkittäviä ponnistuksia myös muulla kuin algoritmi- ja mallikehityksen saralla. Oletus oli, että siinä kestää, mutta se ehkä on kuitenkin toteutunut hitaammin kuin mitä olen olettanut, Sarlin toteaa Ylen haastattelussa.
Viime vuonna tekoälyä hyödyntävien yritysten osuus oli 15 prosenttia.
Pullonkaula on ohjelmistoissa ja alustoissa, joiden kautta tekoälyä hyödynnetään. Nyt tähän teknologiseen infrastruktuuriin tehdyt investoinnit alkavat kantaa hedelmää.
Maailmalla suuret teknologiayhtiöt ovat innolla integroineet kielimalleja omiin palveluihinsa. Nämä amerikkalaisten yhtiöiden kehittämät kielimallit toimivat suomeksi, ja suomalaisyritykset käyttävätkin jo niitä. Näistä malleista kuitenkin puuttuu syvällisempi kielellinen ja kulttuurillinen ymmärrys, Sarlin huomauttaa.
Tätä vajavaisuutta korjatakseen Silo AI on kehittänyt suomenkielisiä kielimalleja yhteistyössä Turun yliopiston TurkuNLP -tutkimusryhmän kanssa. Kesällä Silo AI esitteli pohjoismaisille kielille kehitetyn Vikingin.
– Kun mallit johdetaan primäärisesti suomenkielisestä datasta ja käytetään näitä suuria kieliä vahvistamaan sitä, niin silloin se päättelykyky tulee suomenkielisestä datasta. Se tarkoittaa, että nämä mallit kuvastavat sitä tapaa, miten suomen kieltä käytetään, Sarlin kuvailee.
Vikingin kaltaisella kielimallilla voi olla huomattavia taloudellisia vaikutuksia. Implement Consulting Group -konsulttiyrityksen selvityksessä arvioidaan, että tekoälyjärjestelmien laajamittainen käyttöönotto voisi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta jopa kahdeksalla prosentilla.
Tämä voi toteutua jo kymmenen vuoden kuluttua. Parhaimmillaan tämä tarkoittaisi 25 miljardin euron lisäystä valtion kassaan.
Googlen pilvipalveluiden Pohjoismaiden toimitusjohtaja Eva Fors on luottavainen siihen, että yhtiöt löytävät tekoälyn hyödyt.
– Sanoisin, että vuonna 2024 hype muuttuu todeksi. On ollut paljon innostusta, mutta yritykset eivät ole vielä löytäneet todellista hyötyä. Mutta nyt näemme, että yritykset alkavat hyödyntää tekoälyn mahdollisuuksia tuotannossa, Fors sanoo Ylelle.
Tekoälyä hyödynnetään muun muassa toimitusketjuissa ja rahoitusalalla.
