Maahanmuuttovirasto eli Migri on tehnyt päätöksiä vastaanottopalveluiden hankkimisesta suoraan ilman kilpailutusta lähes 900 miljoonalla eurolla. Tämä selviää Ylen MOT-ohjelman selvityksestä.
Maahanmuuttovirasto eli Migri tiedotti helmikuussa, että se jatkaa vastaanottokeskusten kilpailutuksia, kuten laki velvoittaa. MOT-ohjelman mukaan Migri ei todellisuudessa ole kilpailuttanut suurinta osaa vastaanottokeskusten palveluista kolmen viime vuoden aikana.
Ylen mukaan luvussa on kyse hankintapäätöksissä mainituista summista. Toteutuneet summat voivat poiketa niistä jonkun verran.
Pelkästään Ukrainan sodan ensimmäisenä ja toisena vuotena Migri teki päätöksiä suorahankinnoista lähes 670 miljoonalla. Toteutuneet kustannukset olivat lopulta runsaat 550 miljoonaa.
Lopullisia menoja laski erityisesti se, että ukrainalaiset hakeutuivat hanakasti yksityismajoitukseen, mikä on halvempaa kuin vastaanottokeskuksissa asuminen.
Tälle vuodelle Migri on valtuuttanut suorahankintoja vielä yli 200 miljoonan edestä.
Vastaanottopalveluihin kuuluu majoituskulujen lisäksi muun muassa turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten vastaanottorahaa, terveyspalveluja sekä tulkkien ja käännöspalvelujen käyttöä.
Lain mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut, joihin vastaanottopalvelut voidaan rinnastaa, pitää kilpailuttaa, jos niiden arvo ylittää 400000 euroa.
Yksittäisten vastaanottokeskusten budjetit ovat olleet valtaosin miljoonia euroja vuodessa, joten raja on ylittynyt selvästi.
Lain mukaan sopimuksia voidaan tehdä ilman kilpailutusta vain, jos viranomaisella ei ole siitä itsestään riippumattomasta syystä tarpeeksi aikaa järjestää kilpailutusta.
Ylen mukaan Migri perustelee hankintapäätöksissään kilpailuttamisen sivuuttamista Ukrainan sodan aiheuttaman pakolaiskriisin ennakoimattomuudella. Suomeen saapui vuonna 2022 kymmeniätuhansia ukrainalaisia.
Migri teki ensin suorahankintoja ensimmäisen sotavuoden loppuun, mutta jatkoi niitä sen jälkeen myös koko viime vuoden ajan.
Kilpailutettujen hankintojen osuus jäi kahden viime vuoden aikana vain runsaaseen 70 miljoonaan.
Viraston mielestä sopimusten jatkaminen oli välttämätöntä, jotta voitiin välttää ukrainalaisten muutot ja turvata lain edellyttämä palveluiden jatkuvuus.
Migrin vastaanottoyksikön johtaja Elina Nurmi arvioi Ylelle, että suorahankinnat ovat todennäköisesti olleet hankintalain mukaisia vuonna 2022.
Vastaanottokapasiteettia piti tuolloin nostaa valtavia määriä äkillisesti. Se ei olisi Nurmen mukaan ollut mahdollista, jos kaikki palvelut olisi pitänyt ensin kilpailuttaa.
Nurmi ei ota suoraan kantaa siihen, oliko Migrillä perusteita jatkaa suorahankintoja myös koko viime vuoden ajan kiireeseen vedoten. Hän sanoo, ettei hankinnoista ole tehty valituksia.
Migrin tekemien satojen miljoonien suorahankintojen mittakaava on poikkeuksellinen.
– Tiedossani ei ole tuollaisella aikavälillä vastaavaan suuruusluokkaan kohoavaa suorahankintaa, sanoo Itä-Suomen yliopiston julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Ylelle.
