Jatkossa omaisuus vaikuttaa tuen määrään, ja omistusasuntojen tuet lakkautetaan. Leikkauksilla tavoitellaan säästöjä valtiontalouteen.
Eduskunta on hyväksynyt lakimuutoksia, jotka liittyvät yleiseen asumistukeen. Yleiseen asumistukeen palautetaan ensinnäkin varallisuusharkinta. Tämä tarkoittaa sitä, että osa ruokakunnan omaisuudesta vaikuttaa tuen määrään 1.1.2025 alkaen.
Asumistukeen vaikuttavan omaisuuden raja on yhden aikuisen ruokakunnassa 10 000 euroa ja kahden tai useamman aikuisen ruokakunnassa 20 000 euroa. Rajan ylittävästä osuudesta asumistukeen vaikuttaa 20 prosenttia.
Jos ruokakunnan yhteenlaskettu omaisuus on 50 000 euroa tai enemmän, asumistukea ei makseta lainkaan.
Esimerkki
Pekka asuu yksin vuokra-asunnossa. Hän omistaa osakkeita, joiden yhteenlaskettu arvo on 15 000 euroa. Koska kyseessä on yhden henkilön ruokakunta, asumistukeen vaikuttaa 20 prosenttia siitä omaisuuden osasta, joka ylittää 10 000 euroa. Pekalle laskettava tulo omaisuudesta on (15 000 e – 10 000 e) x 20 % = 1 000 euroa. Pekan omaisuudesta otetaan siis asumistuessa huomioon 1 000 euroa vuodessa eli 83,33 euroa kuukaudessa. Lisäksi Pekan asumistukeen vaikuttavat hänen ansio- ja pääomatulonsa.
Yleiseen asumistukeen vaikuttavat kiinteistöt, ei kuitenkaan omassa käytössä oleva kesämökki, asunto-osakkeet, talletukset, elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista, metsäomaisuus, obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat, julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet sekä vakuutussijoitukset.
– Omaisuudesta vähennetään ensin velat, mutta kulutusluottoja tai muita lyhytaikaisia velkoja ei kuitenkaan vähennetä, kertoo erikoissuunnittelija Mirja Peltonen Kelasta.
– Lisäksi tilillä olevista talletuksista tehdään 2 000 euron käyttövaravähennys. Tämä osuus asiakkaan yhteenlasketuista talletuksista ei siis vaikuta yleiseen asumistukeen. Käyttövaravähennys on henkilökohtainen, eli se tehdään erikseen jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista.
Yleiseen asumistukeen eivät jatkossakaan vaikuta ASP-tilillä olevat talletukset. Omaisuutena ei myöskään oteta huomioon esimerkiksi omassa käytössä olevaa kesämökkiä, osuutta jakamattomasta kuolinpesästä tai omaisuutta, johon ruokakunnan jäsenellä ei ole hallintaoikeutta.
Alaikäisen lapsen omaisuus otetaan huomioon vain silloin, kun alaikäinen on tuen hakija tai hakijan puoliso.
Kuudessa kaupungissa asumistuet pienenevät
Toinen muutos koskee enimmäisasumismenojen kuntaryhmiä.
– Yleisessä asumistuessa hyväksyttävillä asumismenoilla on ylärajat eli suurin asumismenojen euromäärä, jonka perusteella voi saada asumistukea. Näitä kutsutaan enimmäisasumismenoiksi, Peltonen kertoo.
Enimmäisasumismenoihin vaikuttaa muun muassa asunnon sijaintikunta. Kunnat on jaettu kolmeen ryhmään asumisen hinnan mukaan.
Vuoden 2025 alussa Kajaani, Kouvola, Lappeenranta, Mikkeli, Pori ja Vaasa siirretään kuntaryhmästä II kuntaryhmään III. Tämä tarkoittaa sitä, että näissä kaupungeissa asuvien huomioon otettavat enimmäisasumismenot pienenevät 1.1.2025 alkaen.
Muutoksen seurauksena lähes kaikkien näissä kaupungeissa asuvien, yleistä asumistukea saavien ruokakuntien asumistuki pienenee tai lakkaa kokonaan.
Tuki omistusasuntoihin lakkaa
Eduskunta on jo aiemmin päättänyt, että 1.1.2025 alkaen yleistä asumistukea ei voi enää saada omistusasunnon asumismenoihin, kuten vastikkeisiin, omakotitalon hoitomenoihin ja asuntolainan korkoihin.
Vuoden 2024 joulukuu on viimeinen kuukausi, jolta yleistä asumistukea voi vielä saada omistusasuntoon. Muutos ei koske eläkkeensaajan asumistukea.
Lisäksi eduskunta on päättänyt, että yleiseen asumistukeen ei tehdä ensi vuonna indeksikorotuksia. Tuen määräytymisperusteet säilyvät siis samalla tasolla kuin tänä vuonna.
Yleisen asumistuen leikkausten tavoitteena on säästöt valtiontalouteen. Hallitus on arvioinut, että omistusasuntojen yleisen asumistuen lakkauttamisesta saadaan 30 miljoonan euron säästöt vuositasolla. Tämän vuoden lokakuussa 16 136 ruokakuntaa sai tukea omistusasuntoon.
Omaisuuden huomioiminen yleisessä asumistuessa pienentää arviolta 3 700 ruokakunnan tukea, ja näistä vajaalla 2 200 ruokakunnalla tuki lakkaa kokonaan. Tämä vähentää valtion asumistukimenoja arviolta 8 miljoonalla eurolla vuodessa.
Kuntaryhmiä koskevan muutoksen arvioidaan vähentävän valtion asumistukimenoja noin 5,3 miljoonalla eurolla vuodessa.
