Yleisradion logo ja linkkitorni Pasilassa Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Ylen päällikkö IS:lle: Keskustelemme toimituksissa paljon siitä, puhuvatko meillä aina etuoikeutetut ihmiset

Joidenkin työntekijöiden mukaan monimuotoisuutta edistetään oudoilla keinoilla.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Ylen tavoitteet lisätä monimuotoisuutta ohjelmasisällöissä on Ilta-Sanomien mukaan hämmentänyt joitakin yhtiön työntekijöitä. He ovat joutuneet muistioiden mukaan pitämään esimerkiksi kirjaa haastateltavien sukupuolesta, iästä, ihonväristä, yhteiskunnallisesta asemasta, ajatuksista ja jopa kehotyypistä.

Eräälle pitkäaikaisella Ylen toimittajalle on IS:n tietojen mukaan esimerkiksi sanottu, että on ongelmallista, että hänen jutuissaan on ”liikaa heteromiehiä”.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Ylen päätoimittaja Jouko Jokinen ei kiistä sitä, että Ylessä kirjataan ohjelmissa esiintyvien ihmisten ominaisuuksia.

– Kyllä ja ei, hän vastaa IS:n kysymykseen, tehdäänkö tällaista laskentaa.

– Yleisradion tavoite on, että jokainen suomalainen voi löytää itsensä meidän sisällöistä, ja siksi monimuotoisuus on meille tosi tärkeää ja seuraamme sen toteutumista, hän jatkaa.

Kirjaa ihmisten seksuaalisesta suuntautumisesta tai painosta ei Jokisen mukaan kuitenkaan tehdä.

Myös Ylen kehityspäällikkö Kati Puustinen kiistää, että toimitukset olisivat pitäneet kirjaa kaikista muistioissa mainituista seikoista. Haastateltavien ulkonäköä ei esimerkiksi hänen mukaansa kirjata mihinkään, mutta toimituksissa Puustisen mukaan tarkkaillaan, tehdäänkö juttuja tarpeeksi esimerkiksi vammaisuudesta, maahanmuutosta tai neurokirjon aiheista.

Ylellä on käytössään Tampereen yliopiston kanssa tehty mittaristo monimuotoisuuden toteutumista varten. Mitä sillä seurataan?

– Sellaisia perusasioita, joita voi automaattisesti tekstianalyysillä tunnistaa ja joiden seuraaminen on eettistä. Mistä teemme juttuja, miten ne maantieteellisesti sijoittuvat, ketkä ovat haastatelluimpia henkilöitä, mitä sukupuolta he edustavat, mitkä ovat käytetyimmät tittelit, meillä eniten esiintyvät puolueet ja niin edelleen, Puustinen vastaa IS:lle.

Tavoitteena hänen mukaansa on sisältöjen monipuolistaminen.

– Keskustelemme toimituksissa nykyään paljon esimerkiksi siitä, puhuvatko meillä aina etuoikeutetut ihmiset. On monia aliedustettuja ryhmiä, joilla ei ole ääntä yhteiskunnassa. Tai puhuvatko meillä esimerkiksi perhe­aiheista aina naiset? Voisiko sitä rikkoa jotenkin?

 

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS