Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila jakoi Facebookissa Antti Yrjösen Journalistissa julkaistun kirjoituksen, joka oli otsikoitu: ”Media hylkää kilpailuvalttinsa, kun se luopuu tärkeysjärjestyksestä.”
Ylä-Anttila arvioi kirjoitusta myönteisesti. Kuvajournalisti Yrjösen teesin mukaan ”maailman järjestäminen on journalismin ytimessä”.
Miten järjestäminen onnistuu Yleisradiolta? Tuorein esimerkki on uutinen eduskunnasta löytyneistä huumejäämistä. Havainto ja juttu kertoivat enemmän Ylen uutiskriteereistä ja huumeiden yleisyydestä yhteiskunnassa kuin pössyttelystä Arkadianmäellä.
Ennen maailma järjestettiin suomalaisille joka ilta klo 20.30. Silloin alkaa Ylen pääuutislähetys.
Takavuosina piti ehtiä vastaanottimen ääreen seuraamaan, kuinka Yle oli pannut Suomen ja muun maailman tärkeimmät tapahtumat tarjolle katsojille ja muulle medialle. Hyviä juttuja, omia kovia uutisia ja paljon kuvaa toimituksen ulkopuolelta.
Tiedotusvälineiden välisen uutiskisan lisäksi Ylen vireyttä piti yllä ”sosialistinen kilpailu”. Television ja radion uutistoimitukset kilpailivat keskenään. Tuloksena oli laatujournalismia katsojien ja kuuntelijoiden iloksi ja välillä muun median harmiksi.
Radion pääuutislähetys klo 17.30 kuunneltiin jokaisessa toimituksessa, eduskuntaryhmissä, ministeriöissä ja tietenkin sadoissa tuhansissa kodeissa. Enää ei tarvitse.
Yle ajaa rasittavan paljon samoja juttuja koko päivän sekä radiossa että televisiossa. Talossa kehitelty puolivillainen kysely kansanedustajille voi pysyä molemmissa välineissä pääuutisena aamusta iltaan.
Ajolista ei muutu helposti. Erityisen kankea Yle on viikonloppuisin. Jos politiikassa tai taloudessa tapahtuu jotain merkittävää, Yle saattaa herätä muiden puimaan asiaan vasta maanantaina.
Toinen suuri muutos on juttujen korvaaminen haastatteluilla. Studioissa käy paljon vieraita, ja ajankohtaislähetyksistä on tehty keskusteluohjelmia.
Ylellä on suuruuden ongelma. Talossa on niin paljon väkeä, että toimitukset kuplaantuvat. Monta vähäpätöistä ideaa pitää upottaa lähetykseen, jossa on tekstiä saman verran kuin sanomalehden aukeamassa.
Muutosta on selitetty sosiaalisen median vallankumouksella. Yrjönen on oikeassa: sosiaalisen median kanssa kilpaileminen ei ole ratkaisu. Median kilpailuvaltteja ovat luotettavuus ja huolellinen esitystapa.
MTV:n Kymmenen uutisilla on käytännössä olemattomat voimavarat verrattuna Ylen uutiskoneeseen. Maikkarilla ei ole resursseja tai halua muuttaa uutisten perinteistä toimituslinjaa.
Kymmenen uutisista saa usein luotettavamman käsityksen siitä, mitä tärkeää tänään on tapahtunut. Kanava käyttää myös paljon kansainvälistä kuvamateriaalia.
MTV:n osaaminen kepitti Ylen esimerkiksi presidentinvaalien ennakkojutuissa. Tuotannossa tuli läpi asiakeskeisyys ja tekijöiden kokemus ja ammattitaito.
Tämän lisäksi Yle sössi eurovaalit, kun jonkun ihmeidean vuoksi vaalitentit järjestettiin radiostudiossa. Katsojille välittyi kuva hämärään pommisuojaan sullotuista poliitikoista, jotka kuulokkeet korvilla kinastelivat maailman menosta merisään lomassa.
Yle on kankea, mutta se myös osaa. Kattava kirjeenvaihtajaverkko ja osaavat toimittajat ovat talon ykkösketju.
Isot projektit Yle hoitaa mallikkaasti. Ongelma koskee päivittäisiä tapahtumia. Uutisvalinnat vaikuttavat joskus kummallisilta. Toimitusten kokoon suhteutettuna omia isoja skuuppeja on vähän.
Yle joutuu vähentämään väkeään, mutta sen journalistinen itsenäisyys ja laadukas työ on turvattava. Ylen journalismilla on tuore johto. Muutoksissa piilee mahdollisuus.
Arsenaalia ja ammattitaitoa talosta löytyy monen sanomalehden toimituksen verran. Haasteet ovat uusia, mutta ruutia ei kannata keksiä uudestaan.
