Medialiitto on toimittanut Euroopan komissiolle tänään tiistaina valtiontukikantelun Yleisradion julkaisemista tekstimuotoista verkkosisällöistä, joilla ei ole Suomea sitovan Euroopan unionin sääntelyn edellyttämää läheistä liityntää Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin. Medialiitto kertoo asiasta tiedotteessa.
Medialiitto pyytää komissiota arvioimaan myös, onko Yleisradiota valvova hallintoneuvosto yhtiöstä riippumaton, kuten EU:n valtiontukisääntely edellyttää.
Taloustutkimuksen Medialiiton toimeksiannosta tekemä tutkimus osoittaa, että Yleisradion tekstisisällöt ja sanomalehdet kilpailevat samalla markkinalla ja ovat osin toisilleen vaihtoehtoisia.
Medialiitto teki kesäkuussa 2017 Euroopan komissiolle valtiontukikantelun Yleisradion tekstimuotoisen journalistisen verkkosisällön julkisesta rahoituksesta. Medialiiton kantelu ja komission tutkinta johtivat Yle-lain muuttamiseen elokuussa 2022. Muutoksen seurauksena Yleisradion tekstipohjaista julkaisutoimintaa rajoitettiin sen varmistamiseksi, että toiminta jatkossa noudattaisi EU:n valtiontukisääntöjä.
Lakimuutoksen taustalla olivat Suomen valtion ja Euroopan komission käymät neuvottelut. Neuvotteluissa komissio ilmaisi, ettei sanomalehdenkaltainen tekstimuotoinen sisältö lähtökohtaisesti ole yleisradiotoimintaa, ellei sillä ole läheistä liityntää yleisradioyhtiön liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin.
Lain mukaan Yleisradion julkisen rahoituksen turvin tuottamien sisältöpalvelujen pääpainon tulee olla liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävissä julkaisuissa. Yleisradion tekstimuotoisen sisällön tulee laissa rajattuja poikkeuksia lukuun ottamatta liittyä Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Lakimuutoksesta huolimatta Yleisradio on jatkanut laajamittaista tekstimuotoista verkkosanomalehdenkaltaista julkaisutoimintaa. Yleisradio on itse julkaisemiensa tietojen perusteella julkaissut vuosittain yli 70 000 tekstimuotoista artikkelia. Näistä artikkeleista suuren osan kohdalla edellä kuvattu liityntävaatimus ei Medialiiton selvityksen mukaan täyty.
Yleisradion laajamittainen verkkosanomalehden kaltainen julkaisutoiminta heikentää riippumattoman sanomalehdistön asemaa ja elinvoimaisuutta ja voi viime kädessä johtaa median monimuotoisuuden kannalta vakaviin seuraamuksiin.
– Suomalaisen yhteiskunnan ja demokratian kannalta on tärkeää, että yksityinen mediasektori ja laadukas yleisradiopalvelujen tarjonta elävät rinnakkain. Tämä tavoite voi toteutua vain, mikäli Ylen nykyisen tekstimuotoisen julkaisutoiminnan ja sen rahoituksen sekä valvonnan valtiontukisääntelynmukaisuus varmistetaan, Medialiiton toimitusjohtaja Jukka Holmberg perustelee tiedotteessa.
Medialiitto pyysi lokakuussa 2023 Yleisradion hallintoneuvostoa ryhtymään kiireellisiin korjaaviin toimenpiteisiin, jotta Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta saataisiin vastaamaan muutettua Yle-lakia ja sitovia EU:n valtiontukisääntöjä. Vastauksessaan neuvosto kuitenkin totesi, ettei se ollut löytänyt todisteita Yleisradion tekstimuotoisen julkaisutoiminnan lainvastaisuudesta.
Oikeudellisesti Medialiiton kantelussa on kyse siitä, kuuluuko sellainen Yleisradion tekstimuotoinen julkaisutoiminta, joka ei tunnistettavasti liity Yleisradion liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältäviin julkaisuihin, EU:n valtiontukisääntelyyn sisältyvän yleisradiotoimintaa koskevan poikkeuksen piiriin.
Medialiitto on kantelussaan kiinnittänyt komission huomiota myös siihen, että Yleisradion julkisen palvelun tehtävän valvonta on Suomessa uskottu yhtiön hallintoneuvostolle, joka on oikeudellisesti ja tosiasiallisesti osa Yleisradion johtoa. Hallintoneuvoston tehtäviin kuuluu esimerkiksi Yleisradion strategiasta sekä talouden ja toiminnan suuntaviivoista päättäminen. Medialiiton mielestä hallintoneuvosto ei siten ole yhtiön johdosta riippumattoman tavalla, jota EU:n valtiontukisääntely edellyttää yleisradioyhtiötä valvovalta elimeltä.
