Jos valtionavustuksia hakevien osakeyhtiöiden taloudellista luotettavuutta selvitettäisiin nykyistä laajemmin, lakisääteisiä velvoitteitaan laiminlyöviltä osakeyhtiöiltä jäisi saamatta jopa satoja miljoonia euroja valtionavustuksia joka vuosi, sanoo Verohallinto.
Harmaan talouden selvitysyksikkö kartoitti harmaata taloutta harjoittavien osakeyhtiöiden saamia valtionavustuksia ja avustuksia saaneiden yhtiöiden taloudellista luotettavuutta.
Selvityksen mukaan vuonna 2023 valtionavustusta myönnettiin yhteensä 29 miljoonaa euroa yli 200 yritykselle, jotka oli selvityksessä määritelty verotarkastuksen perusteella harmaaksi, eli jotka olivat jättäneet tarkoituksellisesti hoitamatta lakisääteisiä velvoitteitaan.
Tukia myönnetään puutteellisin tiedoin
Selvitys paljastaa, että vaikka yhtiö on verotarkastettu harmaan talouden toimija, se ei ole vaikuttanut tukien saamiseen. Moni harmaaksi määritelty yritys sai verotarkastuksen jälkeen valtionavustuksia samassa määrin kuin ennen verotarkastustakin.
Harmaan talouden selvitysyksikön johtaja Janne Marttinen toteaa, että valtionavustusten myöntäjät eivät nykyisin pysty arvioimaan riskejä kunnolla vaan joutuvat tekemään yhteiskunnallisesti merkittäviä päätöksiä puutteellisin tiedoin.
– Yhteisiä rahoja jaettaessa pitäisi lähteä siitä, että tuen saaja on luotettava toimija, ja että tuen myöntäjällä olisi mahdollisuus tehdä avustusten saajista kunnolliset taustatarkistukset. Tällä hetkellä useilla tukien myöntäjillä on liian suppea selvitysvelvollisuus eikä niillä ole riittäviä tiedonsaantioikeuksia. Kaikki tukiviranomaiset eivät voi tutkia riittävästi esimerkiksi yritysten vastuuhenkilöitä ja heidän muuta taloudellista toimintaansa, Marttinen sanoo tiedotteessa.
– Pelkästään verotarkastustietojen hyödyntäminen osakeyhtiön luotettavuuden selvittämisessä estäisi miljoonien eurojen valtionavustusten maksamisen harmaan talouden toimijoille joka vuosi, hän jatkaa.
Luotettavuuden selvittämisellä voitaisiin evätä tukia 255 miljoonan euron verran
Selvityksessään Harmaan talouden selvitysyksikkö analysoi sitä, miten yhtiöiden taloudellisen luotettavuuden selvittäminen verotarkastuksia laajemmin vaikuttaisi myönnettyjen valtionavustusten määrään.
Jos valtionavustukset jätettäisiin myöntämättä kaikille sellaisille yhtiöille, jotka eivät ole hoitaneet lakisääteisiä velvoitteitaan, avustuksia jäisi myöntämättä lähes 40 miljoonaa euroa. Tällöin tuet evättäisiin yli 900 yhtiöltä eli lähes kuudelta prosentilta valtionavustuksia saaneista osakeyhtiöistä.
Jos taas yhtiön oman velvoitteiden hoidon lisäksi selvitettäisiin myös sen vastuuhenkilöiden taloudellista luotettavuutta, tukia jäisi jakamatta yli 3 300 yhtiölle noin 240 miljoonaa euroa – yli neljännes kaikista osakeyhtiöille maksetuista valtionavustuksista.
Jos myös avustusta hakevien yhtiöiden kytkösyritysten luotettavuus selvitettäisiin, tuet jäisivät saamatta jo 3 450 yhtiöltä. Tällöin maksamatta jäisi noin 255 miljoonan euron verran tukia.
Ratkaisut ovat jo olemassa – lainsäädäntöuudistus valmisteilla
Marttisen mukaan tilanne olisi helposti parannettavissa lainsäädännöllä. Hän ehdottaa, että laissa pitäisi nykyistä kattavammin säätää siitä, että lakisääteisten velvoitteiden laiminlyöminen voi olla peruste tuen myöntämättä jättämiselle.
– Lainsäädännöllä voitaisiin edellyttää, että tukia hakevien yhtiöiden luotettavuus selvitettäisiin nykyistä laajemmin. Harmaan talouden selvitysyksikkö tuottaa jo nykyisin velvoitteidenhoitoselvityksiä, joista selviää, miten hyvin yhtiö on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa. Velvoitteidenhoitoselvitysten määrää lisäämällä voitaisiin tehostaa harmaan talouden torjuntaa, Marttinen ehdottaa.
– Myös yritysten vastuuhenkilöiden rikostaustatiedot voisivat olla valtionavustuksien myöntämisen esteenä. Molemmissa tapauksissa tarvittava tieto on jo olemassa – sitä pitäisi vain pystyä hyödyntämään nykyistä laajemmin.
Valtiovarainministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan valtionavustuslain osittaisuudistusta. Esitys on tarkoitus jättää eduskunnalle viimeistään syyskuussa 2026.
Marttinen pitää valmistelutyötä tervetulleena.
– Valtionavustuslain uudistaminen on hyvä mahdollisuus parantaa tämänhetkistä tilannetta. Uudistukset antaisivat yritystukien myöntäjille paremmat mahdollisuudet riskien arviointiin ja harmaan talouden torjumiseen.
