Arviolta noin 20 000 ukrainalaista voi halutessaan hakea kotikuntaa maalis-huhtikuussa Digi- ja väestötietovirastosta (DVV) sitä mukaa, kun tilapäisen suojelun hakemuksen jättämisestä tulee kuluneeksi vuosi.
Kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista, mutta siitä on hyötyä, jos aikoo jäädä toistaiseksi Suomeen. Kuntalaisena voi muun muassa käyttää kunnan palveluja sekä hakea suomalaista henkilökorttia ja rahallista tukea esimerkiksi asumiseen.
Digi- ja väestötietovirasto on tehnyt asioinnista mahdollisimman helppoa ukrainalaisille, sillä kotikuntahakemuksen voi tehdä verkossa ilman käyntiä virastossa. Hakijalla pitää olla suomalainen henkilötunnus ja vähintään vuosi sitten haettu voimassa oleva tilapäisen suojelun oleskelulupa.
Verkkolomakkeella voi ilmoittaa myös samassa osoitteessa asuvat perheenjäsenet.
– Tällä hetkellä oikeus kotikuntaan ei vielä täyty suurimmalla osalla tilapäistä suojelua saaneista. Tieto kotikunnan hakemisesta oikeaan aikaan eli vasta sitten, kun kotikunnan saamisen edellytykset täyttyvät, on tavoittanut hienosti ukrainalaiset. Olemme varautuneet siihen, että jo loppuviikosta hakemuksia voi tulla runsaasti, koska silloin yhä useampi Ukrainasta saapunut on asunut Suomessa vuoden, sanoo DVV:n johtava asiantuntija Maisa Gynther.
Digi- ja väestötietoviraston Helsingin palvelupaikkaan avattiin maaliskuun alussa pop-up-itsepalvelupiste Пункт DVV (DVV-piste). Itsepalvelupisteeseen voi tulla ilman ajanvarausta.
Neuvojat auttavat ensisijaisesti niitä, joilla on ongelmia verkkolomakkeen kanssa, ja ohjaavat tarvittaessa varaamaan ajan DVV:n asiantuntijalle. Verkkolomake on julkaistu suomen ja ruotsin lisäksi myös englanniksi ja ukrainaksi.
– DVV:n itsepalvelupisteessä ukrainalaiset voivat saada neuvoja omalla äidinkielellään. Samalla olemme esimerkkeinä kotoutumisesta Suomeen, sanoo DVV:n ukrainalainen asiakasneuvoja.
Toinen ukrainalainen asiakasneuvoja kertoo, että hänelle asiakaspalvelu on tuttua jo kotimaasta, mutta työ DVV:ssa on merkityksellistä siksi, että voi auttaa muita ukrainalaisia.
– On hienoa nähdä, että kaikesta kokemastamme huolimatta meillä ukrainalaisilla on halu jatkaa elämää ja luoda tulevaisuutta Suomessa, kunnes pääsemme taas kotiin Ukrainaan.
