Useita keskeisiä kysymyksiä on ratkaistava ennen kuin 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu ensi vuoden syyskuussa alkaa.
Pilotissa jokainen yli 65-vuotias voi valita yksityisen lääkärivastaanoton julkisen perusterveydenhuollon sijaan, 28 euron omavastuulla. Ikähaarukkaan osuu Suomessa 1,3 miljoonaa ihmistä.
Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Emmi Vettenranta kertoo Verkkouutisille, että vielä ei ole määritelty, korvataanko yli 65-vuotiaille yksi vai useampi yleislääkärikäynti ja mitä kaikkia palveluita pilottiin tullaan sisällyttämään.
– Meillä on aloittamassa virkamiestasoinen valmisteluryhmä, jolloin yksityiskohdat tarkentuvat.
Kela-korvausten uudistamiseen on varattu valtion rahoitusta 335 miljoonaa euroa, josta noin 40 miljoonaa kuluu vuoden 2024 Kela-korvausten muutoksiin ja osa menee ensi kevään uudistuksiin, kuten muun muassa hedelmöityshoitojen korvattavuuden palauttamiseen. Loput voidaan käyttää yli 65-vuotiaiden pilottiin.
Toteutuvaa käyntimäärää ei Vettenrannan mukaan ole arvioitu. Sen sijaan on laskettu eri skenaarioilla, mitä tarkoittaisi, jos puolet tai vaikkapa kaikki noin 1,3 miljoonasta ikäihmisestä käyttäisi uutta mahdollisuutta. Jälkimmäinen ei liene kovin todennäköistä, mutta joka tapauksessa käyntikertoja kertyy helposti satoja tuhansia.
– On laskettu, että rahat riittävät, Vettenranta sanoo.
Nykyisin terveyskeskuksissa hoitaja arvioi hoidontarpeen. Voiko uudessa mallissa varata suoraan itselleen lääkärin?
– Luulen, että tämäkin kysymys riippuu siitä, mitä loppujen lopuksi korvataan. Kun yksityisellä puolella menee yleislääkärille, niin siellähän ei sitä portinvartijaa ole. Ei ole ollut puheissa, että mallissa olisi erikseen hoitajan arvio.
Miten lääkärikäynnin jatkotoimet kuten laboratoriokokeet ja kuvantaminen hoidetaan, onko tarkoitus, että ne tehdään julkisella puolella?
– Tästä ei ole linjattu vielä. Laboratoriotutkimusten osalta on kerätty taustatietoja, miten niitä ylipäänsä on käytetty ja miten niistä maksettu Kela-korvauksia aiemmin. Yritetään hakea tähän tarkoituksenmukainen ratkaisu, Vettenranta vastaa.
– Vakavammissa ja pitkäaikaisempaa hoitoa vaativissa tapauksissa todennäköisesti jatkohoito on hyvinvointialueilla, joilla on palvelun järjestämisvastuu.
”Julkinen ei ole aina yksityistä halvempi”
Malliin kuulu se, että palvelulle sovitaan sen tuottajien kanssa kattohinta, jonka Kela korvaa asiakkaan omavastuun jälkeen. Helsingin Sanomien jutun mukaan yhden lääkärikäynnin kokonaiskustannus voisi olla 120-140 euroa.
– Kattohintaa ei ole vielä asetettu. Valmistelussa tulee huomioitavaksi myös alueelliset hintaerot. Ajattelen itse, että palveluntuottajatahojen ja sidosryhmien kanssa käydään etupainotteisesti keskustelua, jotta saadaan toimiva malli, eikä käy niin, ettei saataisi palveluntuottajia mukaan. Hinnan pitää olla riittävän kannattava tuottajien näkökulmasta, mutta myös Kela-korvausmenojen näkökulmasta, Emmi Vettenranta toteaa.
Hyvinvointialaa edustavan Hali ry:n toimitusjohtaja Sanna Aunesluoman mukaan mallin ehdoista on saatava sellaiset, että osallistuminen on yrityksille mahdollista.
– Ehtojen pitää kannustaa tulemaan palveluntarjoajaksi, eli korvauksen tulee olla riittävällä tasolla. Pitäisi olla tieto, mikä on se vaihtoehtoinen kustannus julkisella sektorilla, hän tarkentaa.
– Jos toimijoita ei saada mukaan, ei ole pilottiakaan. Tarvitaan aktiivista vuoropuhelua ja ymmärrys markkinoiden toiminnasta, Aunesluoma jatkaa ja muistuttaa, että julkinen ei aina ole edullisempi kuin yksityinen.
Hänen mukaansa näin merkittävä pilotti olisi tehtävä perustellussa laajuudessa.
– Olisi tärkeää, että osana olisivat esimerkiksi yleisimmät laboratoriokokeet, joita diagnoosin tekoon tarvitaan. Tiedon pitää myös kulkea julkisen ja yksityisen välillä saumattomasti.
Kelan maksamista suorakorvaustilastoista ilmenee, että halvimmillaan yleislääkärikäynti Suomessa pyöri noin 80 euron tuntumassa tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, hintahaitarin toinen pää yli 200 euroa löytyi Pelkosenniemen Pyhältä. Kela-pilotissa erillisiä toimistomaksuja ei saa periä.
– Nyt pilotoidaan aika montaa asiaa. Tässä päästään rajatummalla ryhmällä kokeilemaan valinnanvapautta ja parantamaan palveluiden saatavuutta, Emmi Vettenranta sanoo.
Aunesluoman mukaan on tervetullutta, että soterakennekeskustelun jälkeen palveluiden kehittäminen lähtee ihminen eikä organisaatio edellä.
– Kokeilu tuo toivoa monelle, jotka odottelevat lääkäriaikaa julkisella sektorilla. Kun tämä toteutetaan oikein, on mahdollisuus parantaa perustason hoitoon pääsyä kustannusvaikuttavalla tavalla.
Kohderyhmää Aunesluoma pitää oivallisena, sillä tyypillisesti 65 vuotta täyttänyt ei ole enää työterveyshuollon piirissä, eikä saa terveysvakuutustakaan.
– Lähivuosina noin 50000 suomalaista siirtyy vuosittain eläkkeelle. Tämä voisi tukea terveyden edistämistä uudessa elämäntilanteessa, kun voi valita saman lääkärin, jolla on käynyt aiemmin. Tulevaisuuden unelma olisi tietysti se, että jos menee hoidettavaksi, saisi kaiken kerralla kuntoon, hän sanoo.
Vihreää valoa tutkijoilta
Uusi kokeilu saa tukea myös tutkijoilta. Kelan erikoistutkija ja väitöskirjassaan yksityisen terveysmarkkinan keskittymistä tutkinut Riina Hiltunen kutsuu pilottia rohkeaksi avaukseksi. Järkevämpää kuin ripotella jaossa olevaa korvauspottia, on keskittää sitä terveyspoliittisin perustein.
– Siitä on jonkin verran tutkimustakin, että kun siirrytään pois työelämästä ja työterveyshuolto päättyy, niin siirtymävaiheessa yksityisten lääkäripalvelujen, erityisesti yleislääkäripalvelujen, käyttö lisääntyy mediaanitulotason yläpuolella.
– Pilotissa asiakasmaksu tuodaan samalle tasolle kuin julkisessa terveydenhuollossa, joten se myös vähentää eriarvioisuutta.
Yrityskauppojen aiheuttama markkinoiden keskittyminen näkyy Hiltusen mukaan yksityisten lääkäripalveluiden hinnoissa. Toimijat pystyvät käyttämään hyväksi monopolivoimaa.
– Kun tuottajia on vähän, ei tarvitse sopia hinnoista niin kuin laittomassa kartellissa, vaan toimintamallit voivat yhdenmukaistua itsestään, kun pystyt ennakoimaan vastapelurin hintapolitiikan, selventää Hiltunen.
– Käytännössä neuvoteltu kattohinta voi ajaa kaikkien mukana olevien palveluntuottajien hinnat siihen, hän pohtii.
Kiinnostavaksi avaukseksi pilottia kutsuu myös THL:n johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen. Hän sanoo toisaalta miettivänsä, rakennetaanko tässä vähän rinnakkaista palvelujärjestelmää hyvinvointialueille.
– Ikääntyneet ovat myös todella heterogeeninen joukko ja iän myötä monisairastavuus lisääntyy. Siitä nousee kysymys, miten hoitokokonaisuuksien rakentaminen mallissa järjestyy. Jos lääkärikäynti korvataan, niin jääkö esimerkiksi muista palveluista merkittävä osa itse maksettavaksi.
– Onko malli ensimmäinen askel siihen, että halutaan laajemminkin avata palveluita yksityisille markkinoille palveluita. Ja mitä sitten tapahtuu, jos hallituspohja vaihtuu, jatkaa Tynkkynen, jonka mukaan perusterveydenhuollon kehittäminen pitkäjänteisesti olisi tärkeää.
”Yksilön vai systeemin kannalta hyvä”
Liina-Kaisa Tynkkynen muistuttaa, että hoitajien tekemää hoidontarpeen arviointia voi katsoa eri näkökulmista.
– Toiset pitävät sitä järkevänä resurssien käyttönä ja joidenkin mukaan se vaikeuttaa lääkärille pääsyä. Jos jatkossa hoitajalla käyntejä korvautuu yksityislääkärin käynteinä, pitäisi arvioida, mitä kummastakin seuraa ja mikä on tarkoituksenmukaista.
– Jos esimerkiksi ei ole käyntikattoa, niin riskinä voi olla, että palvelutuottajalle syntyy kannuste tuottaa enemmän palvelua kuin julkisella sektorilla tuotettaisiin, avaa Tynkkynen.
Pohdittava on myös sitä, millaisia vaikutuksia kokeilu tuo hyvinvointialueille.
– Pitäisi pystyä arviomaan sitä, mitä vaikutuksia mallilla on ihmisten hoidon kokonaisuuteen ja millaisten ihmisten asemaa pilotti lievittää.
– Todella paljon on ratkaistavia kysymyksiä. Se, mikä yksilön kannalta näyttää hyvältä, ei välttämättä ole systeemin kannalta hyvä, Tynkkynen sanoo.
Kokeilu on valtakunnallinen. Ministeriön Emmi Vettenranta myöntää, että yksityisten lääkäriasemien verkosto painottuu suuriin kaupunkeihin, mutta toisaalta malliin voi osallistua yksityisiä ammatinharjoittajiakin.
– Jollekin se pilottiin kuuluva yksityislääkäri voi olla paremmalla paikalla kuin lähin terveysasema. Ja Kela-taksista voi saada matkakorvausta, kuten tälläkin hetkellä.
Kela-pilotin päättymispäivä ei ole vielä tiedossa. Vettenrannan mukaan kokeilu voisi kestää esimerkiksi vuoden 2026 loppuun, jotta siitä saadaan seurantatietoja.
Aikaa tätä kirjoittaessa on pilotin käynnistymiseen 10 kuukautta.
– Kyllä se on fakta, että kiire tulee, Vettenranta toteaa.