Työelämäyhtiö Baronan Työelämätutkimuksen mukaan 35 prosenttia työssäkäyvistä harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtoa ja 15 prosenttia vastaajista on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana.
Työssäkäyvien asenteissa ja aikeissa ei vielä näy merkkejä parantuvasta työmarkkinatilanteesta. Odotukset paremmalle johtamiselle ovat lisääntyneet.
Yhä jatkuva heikko työmarkkinatilanne näkyy tutkimustuloksissa. Työpaikan vaihtoa harkitsevien osuus (35 % vastaajista) on tutkimuksen mittaushistorian alhaisin, laskua viime vuoteen on kolme prosenttiyksikköä. Lisäksi yhä useampi (32 % vastaajista, nousua 4 %-yksikköä) kokee työelämän epävarmuuden lisääntyvän.
Suuri enemmistö tyytyväisiä työpaikan tai alan vaihtoon
Työssäkäyvistä vastaajista 15 prosenttia on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana. Eniten työpaikkaa ovat vaihtaneet alle 30-vuotiaat (28 % ikäluokan vastaajista). Työpaikkaa vaihtaneista vain 13 prosenttia on tyytymätön viimeiseen työpaikan vaihtoon.
Työssäkäyvistä seitsemän prosenttia on vaihtanut toimialaa viimeisen vuoden aikana. Yli 40-vuotiaista toimialaa on vaihtanut alle viisi prosenttia.
Toimialaa vaihtaneista tyytymättömiä vaihdokseen on 14 prosenttia vastaajista.
– Työpaikan vaihtaneiden osuutta voidaan verrata yleisiin henkilöstön vaihtuvuustilastoihin. 15 prosentin osuus vaikuttaisi olevan tässä työmarkkinatilanteessa, jossa avoimia työpaikkoja on vähemmän tarjolla, varsin normaalilla tasolla. Sen sijaan koko toimialaa vaihtaneiden osuutta voidaan pitää alhaisena, kun huomioidaan työelämän muutoksen aiheuttama uudelleenkoulutustarve tai toimenkuviin liittyvät muutokset, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa.
– Työpaikan tai toimialan vaihtaminen on aina iso päätös, johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Työtehtävän, työyhteisön tai työpaikan kulttuurin sopivuus omiin toiveisiin paljastuu kokonaan vasta käytännön työssä. Tätä taustaa vasten vaihtamiseen tyytymättömien osuutta voidaan pitää hyvin alhaisena ja tulkita, että suomalaisessa työelämässä rekrytointiprosessit antavat yleisesti realistisen kuvan uudesta työpaikasta, Määttä jatkaa.
Merkittävimmät syyt harkita työpaikan vaihtoa ovat palkka (69 % vastaajista), työtehtävän sisältö (46 %) sekä ura- ja etenemismahdollisuudet (40 %). Kärkikolmikko pysyi viime vuoteen nähden ennallaan.
Eniten kasvoi esihenkilötyön ja lähijohtamisen (+5 %-yksikköä) sekä yleisen työ- ja johtamiskulttuurin (+5 %-yksikköä) merkitys.
Kysyttäessä nykyisen työn vetovoimatekijöitä työssäkäyvät korostavat osittain eri tekijöitä kuin työpaikan vaihtamisen kohdalla. Palkan (58 % vastaajista) ja työtehtävän sisällön (57 %) lisäksi tärkeimpiä vetovoimatekijöitä nykyisessä työssä ovat työkaverit ja -yhteisö (57 %) sekä työpaikan sijainti (57 %).
Eniten kasvoi työpaikan sijainnin (+6 %-yksikköä) ja esihenkilötyön ja lähijohtamisen (+4 %-yksikköä) merkitys.
– Palkka on ja pysyy tärkeimpänä syynä vaihtaa tai olla vaihtamatta työpaikkaa. Suurin muutos oli työpaikan sijainnin merkityksen kasvu. Taustalla voi olla osittain kiristyneet etätyökäytännöt sekä yksityisautoilun ja joukkoliikenteen kustannusten kasvu, Määttä arvioi.
Halukkuus muuttaa työpaikan vuoksi pysyy alhaisella tasolla Suomessa. Nyt 16 prosenttia työssäkäyvistä harkitsee toiselle paikkakunnalle muuttamista työn perässä.
Kokemus hyvinvoinnista parantunut
Työssäkäyvät kokevat hyvinvointinsa parantuneen viimeisen vuoden aikana. Oman henkisen hyvinvointinsa koki hyväksi 69 prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. 30–49-vuotiailla arvio omasta voinnista oli hieman matalampi kuin muilla ikäryhmillä.
Työssäkäyvistä 58 prosenttia koki kiireen ja stressin kasvaneen. Kuormittavuuden kokemus on kasvanut koko mittaushistorian ajan.
Eniten työssäkäyvien hyvinvointia heikentäneet tekijät ovat inflaatio (67 % vastaajista), huoli maailman tilasta (56 %) ja toimeentulon haasteet (53 %).
Työnantajan toimilla on vaikutusta työssäkäyvien hyvinvointiin. Vastaajat odottavat työnantajilta hyvinvoinnin tukemiseksi erityisesti parempaa johtamista (37 % vastaajista), tukea terveelliseen elämäntapaan (34 %) ja parempaa työterveyshuoltoa (29 %).
Suomalaiset työnantajat saavat hyvinvoinnin huomioimisessa ja edistämisessä kokonaisarvosanaksi 7,2 (asteikko 4-10). Laskua on 0,1 viime vuoteen verrattuna.
Yksinäisyyttä koki hieman alle kolmannes (31 %) työssäkäyvistä. Työssäkäyvistä 72 prosenttia katsoo, että yli 50-vuotiaan on vaikeaa saada töitä. Samoin yli kahta kolmasosaa (72 %) ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaana.
Tekoälytaidoille kysyntää
Suomalaisten työssäkäyvien suuri enemmistö ei pelkää työelämän muutosta tai muuttuvia osaamisvaatimuksia.
Vastaajista 82 prosenttia katsoi kykenevänsä mukautumaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Kolme neljäsosaa työssäkäyvistä vastasi tietävänsä millaista osaamista tulee tarvitsemaan lähivuosina.
Työssäkäyvät kaipaavat ammatillista substanssiosaamista (36 % vastaajista), tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja (27 %), digitaitoja (26 %) ja kieliosaamista (24 %).
– Työelämätutkimuksemme vahvistaa kuvaa suomalainen työelämän dynaamisuudesta ja siitä, että osaamisemme on maailman kärkeä. Työssäkäyvät ovat selvästi kiinnostuneet tekoälystä työtä tukevana elementtinä. Työnantajien ja yhteiskunnan on toki tärkeää tunnistaa tekoälyyn liittyvät uhat ja haasteet, mutta tekoälyosaamisen kehittämiseen kannattaa panostaa. Sillä voidaan saada Suomelle merkittävää globaalia kilpailuetua ja uusia innovaatioita, Määttä sanoo.
Ajanpuute on suurin este uuden oppimiselle työelämässä. Myös avoimissa vastauksissa korostui toive, että työnantaja järjestäisi aikaa kouluttautumiselle.
Työssäkäyvistä 59 prosenttia on valmis työskentelemään monikielisessä työympäristössä tai tiimissä. Hieman yli puolet (51 %) on kiinnostunut työskentelemään kansainvälisten osaajien kanssa.
Kotimainen pieni tai keskisuuri yritys on suomalaisten suosikkityönantaja. Näin ajattelee lähes puolet (48 %) vastaajista. Julkinen sektori kiinnostaa eniten 24 prosenttia ja kansainvälinen yritys 14 prosenttia työssäkäyvistä.
Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 008 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus jakautuu neljään osa-alueeseen: työpaikka ja työura, osaaminen, hyvinvointi sekä työelämän kansainvälistyminen ja vastuullisuus. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2024.
