Jopa 27 prosenttia eläkeläisistä ei ole varautunut taloudellisesti eläkepäiviinsä. LEHTIKUVA/EMMI KORHONEN

Useampi kuin joka neljäs ei varaudu taloudellisesti eläkepäiviinsä

Lähes puolet kyselyn vastaajista kertoo säästäneensä rahaa tilille osana taloudellista varautumista.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Työeläkeyhtiö Ilmarisen tutkimuksessa selvitettiin eläkeajan talouteen ja varautumiseen liittyviä asioita, kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talous- ja digitaitoja.

Suurin osa eläkeläisistä on varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti. Yleisimmät taloudellisen varautumisen muodot ovat aiempien vuosien tapaan tilisäästäminen, oman asunnon ostaminen, sijoittaminen ja lisäeläkkeen hankkiminen.

MAINOS - SISÄLTÖ JATKUU ALLA

Lähes puolet (48 %) kertoo säästäneensä rahaa tilille osana taloudellista varautumista. Luku on pysynyt samana viime vuodesta.

Muut varautumiskeinot ovat sen sijaan tiputtaneet suosiotaan. Oman asunnon ostamisen varautumiskeinona mainitsee 35 prosenttia (40 % vuonna 2023), rahasto- osake- tai kiinteistösijoittamisen 30 prosenttia (32 %) ja lisäeläkkeen 14 prosenttia (15 %).

Varautuminen on pysynyt samalla tasolla edellisvuodesta, sillä reilu neljännes ei ole varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti mitenkään (27 %). Luku on lähes sama kuin vuosi sitten (26 %).

Ilmarinen on kartoittanut taloudellista varautumista eläkepäiviin vuosina 2014, 2019 ja 2021–2024. Varautumattomien osuus on vaihdellut 9–29 prosentin välillä eri vuosina.

– Taloudellinen varautuminen ennen eläkkeelle siirtymistä on heikentynyt merkittävästi kymmenessä vuodessa tuoreen tutkimuksemme mukaan, kertoo Ilmarisen tutkija Jouni Vatanen.

– Sen seurauksena auton hajoaminen, yllättävät lääkekulut tai muu äkillinen menoerä uhkaa entistä useamman eläkeläisen taloutta. Vaikka tilanne on yhä kohtalaisen hyvä, suunta on huolestuttava. Nyt tarvitaan laajempaa keskustelua ja konkreettisia ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä varautumaan ajoissa. Talousosaamisen vahvistaminen jo nuorena ja tietoisuus toimeentulosta eläkkeellä voisivat auttaa turvaamaan tulevaisuutta taloudellisesti, Vatanen jatkaa.

Asiointi verkossa sujuu, muttei kaikilla

Vastaajista 86 prosenttia oli sitä mieltä, että talousasiat on helppo hoitaa verkossa. Riittävästi tukea sähköiseen asiointiin on saatavilla. Samaa tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa oli vastaajista 66 prosenttia.

Tukea digiasiointiin kuitenkin kaivataan, sillä epävarmoja oli vastaajista viidesosa (21 %). 13 prosenttia ei koe saavansa riittävästi tukea sähköiseen asiointiin.

– Lähes yhdeksän kymmenestä kokee saavansa talousasiansa hoidettua helposti verkossa, mutta samalla joka kahdeksas kaipaa enemmän tukea sähköiseen asiointiin. Olisi tärkeää madaltaa verkkopalveluiden esteitä ja tarjota kohdennettua opastusta, jotta kukaan ei jää talousasioissaan digipalveluiden ulkopuolelle, Vatanen sanoo.

Ilmarisen tutkimus selvitti eläkeajan ennakointiin liittyviä asioita kuten eläkeläisten taloudellista tilannetta sekä talous- ja digitaitoja. Kyselyyn vastasi joulu–tammikuussa 1 069 Ilmarisen eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 36. Osa vastaajista oli ollut eläkkeellä 2–4 kuukautta, osa yli vuoden ja osa yli viisi vuotta. Tulokset kuvaavat hyvin alle 75-vuotiaita yksityisen sektorin eläkkeensaajia.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS