Alle puolet yli 20-vuotiaista miehistä ja naisista liikkuu terveysliikuntasuosituksen mukaisesti. Miehistä 46 prosenttia ja naisista 38 prosenttia liikkuu riittävästi, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Terveysliikuntasuositus kattaa liikkumisen niin työssä, työmatkalla kuin vapaa-ajalla. Suosituksen täyttää, jos liikkuu viikossa sydämen sykettä kohottavasti vähintään 2 h 30 min tai hengästyttävästi vähintään 1 h 15 min sekä lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitäen vähintään kaksi kertaa viikossa.
Iäkkäimmät liikkuvat kaikkein vähiten, sillä 75 vuotta täyttäneistä miehistä 31 prosenttia ja naisista 23 prosenttia liikkuu suosituksen mukaisesti. Terveysliikuntasuositus toteutuu parhaiten 20–39-vuotiailla miehillä, joista 52 prosenttia liikkuu riittävästi.
Positiivista on, että kolme neljästä suomalaisesta kertoo kuitenkin liikkuvansa vapaa-ajallaan jonkin verran. Väestötasolla tämä vastaa yli kolmea miljoonaa liikkujaa. Vapaa-ajalla esimerkiksi kävellään, pyöräillään, kalastetaan, metsästetään tai tehdään kevyitä puutarhatöitä. Terveysliikuntasuosituksen mukaisesti liikkuu kuitenkin huomattavasti harvempi aikuinen.
Ruudun ääressä vietetty aika vähentää liikunnan määrää. Miehistä 45 prosenttia ja naisista 39 prosenttia istuu vapaa-ajalla ruudun ääressä yli kolme tuntia päivässä.
– Liikunta pitää yllä työ- ja toimintakykyä. On hyvä, että yhteiskunnassamme ymmärretään liikunnan merkitys hyvinvoinnille ja esimerkiksi hallitusohjelmassa on mietitty erilaisia keinoja kannustaa ihmisiä liikkumaan, kertoo erikoistutkija Jouni Lahti.
– Liikkumattomuus aiheuttaa terveysongelmia ja lisää sote-kustannuksia. Kansanterveyden ja -talouden näkökulmasta on pidettävä huoli, että liikuntaan ja liikkumiseen on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Erityisesti tulisi huomioida matalassa sosioekonomisessa asemassa olevat sekä ikääntyvät, hän lisää.
Tulokset selviävät THL:n Terve Suomi -väestötutkimuksesta, joka toteutettiin syksyllä 2022 ja keväällä 2023.
– Nämä elintavat tulisi huomioida samanaikaisesti terveyden edistämistyössä. Liikunta, uni ja ravitsemus muodostavat kokonaisuuden: terveellinen muutos yhdessä näistä kolmesta heijastuu kahteen muuhun, toteaa erikoistutkija Niina Kaartinen.
Riittämätön uni ja iltavirkkuus yleistyvät
Riittävän unen määrä on yksilöllistä. Suositusten mukaan aikuisen tulisi nukkua 7–9 tuntia vuorokaudessa. Noin 20 prosenttia aikuisista ei kuitenkaan mielestään nuku riittävästi. Riittämätön uni on yleisintä 40–54-vuotiailla, joista vajaa kolmannes nukkuu liian vähän.
Viidesosa sekä miehistä että naisista on iltavirkkuja. Iltavirkkujen osuus on suurin 20–39-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa vajaa kolmannes on iltavirkkuja.
Sekä riittämätön uni että iltavirkkuus ovat yleistymässä.
– Iltavirkkuus yhdistyy usein riittämättömään uneen. Päivärytmiä voi säännöllistää esimerkiksi noudattamalla ateriarytmiä ja ajoittamalla liikunta joko aamuun tai iltapäivään. Tämä kohentaa unta, vähentää univelkaa ja todennäköisesti edistää terveyttä, kertoo tutkimusprofessori Timo Partonen.
Terve Suomi -tutkimuksen tuloksia raportoidaan syksyn aikana. Tutkimuksen kyselyosuuteen kutsuttiin 61 000 satunnaisesti valittua 20 vuotta täyttänyttä eri puolilta Suomea. Näistä kutsutuista 10 000 sai lisäksi kutsun monipuoliseen terveystarkastukseen. 28 000 (46 % kutsutuista) vastasi kyselyyn ja 5 700 (58 % kutsutuista) osallistui terveystarkastukseen. Tutkimusotos muodostettiin siten, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
