Yli puolet eli 53 prosenttia suomalaisista asunnonomistajista pelkää remonttia tehdessä, käyttäytyvätkö ennalta tuntemattomat remontoijat asiallisesti heidän kodissaan. Joka kymmenes miettii tätä jatkuvasti remontin aikana ja 43 prosenttia ajoittain.
Remonttipelkoja aiheuttavat muun muassa halu varmistaa remonttifirman luotettavuus, aiemmat kehnot kokemukset, kodin yksityisyyden suojelu sekä remontin mahdollisten vahinkojen tai viivästysten ennaltaehkäisy. Tiedot selviävät Remppatorin kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1000 suomalaista asunnonomistajaa.
– Etenkin omaan kotiin tehtävät remontit ovat erittäin intiimejä projekteja. Kotipesään tulee mahdollisesti viikoiksi tuntemattomia ihmisiä. Siten voi herätä monenlaisia tunteita ja huolia. Totta kai ihmiset haluavat varmistaa, että kotinsa ja henkilökohtainen tilansa ovat turvassa. Luottamus ja turvallisuuden tunne ovat avainasemassa remonttiammattilaisia valitessa, Remppatorin toimitusjohtaja Jacob Mandal sanoo tiedotteessa.
Suomalaisten suurin huoli remontoidessa on budjetin ylittyminen. Joka kuudennelle remontin tehneelle asunnonomistajalle budjetin riittävyys aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja 54 prosentille tuo huoli on ajoittainen.
Toiseksi eniten huolettaa lopputuloksen ulkonäkö. 11 prosenttia stressaa sitä koko remontin ajan, 53 prosenttia osan ajasta.
– Suomessa luotetaan vahvasti säädösten ja lakien noudattamiseen. Yli puolet asunnonomistajista ei koe uhkaa siitä, etteikö remontti toteutuisi lakien ja säädösten mukaan. Lopputuloksen ulkonäkö aiheuttaa enemmän stressiä kuin laissa pysyminen, Mandal kommentoi.
Stressiä aiheuttaa myös asunto-omistusten suuri merkitys ihmisten taloudessa. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistövarallisuus kattaa 64 prosenttia suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta. Omien kotien osuus on 48 prosenttia.
Suomalaisten omistamien asuntojen yhteisnettoarvo on noin 600 miljardia euroa. Ne tapaavat olla omistajiensa arvokkain omaisuus.
– Remontoinnissa muokataan usein omistajan arvokkainta omaisuutta. Vastuu on iso, ja siihen verrattuna ammattiavun löytäminen on turhan sattumanvaraista. Aina parempi, mitä enemmän luottamusta voi vankistaa. Siksi yritykseltä kannattaa pyytää luotettavuussertifikaatteja, Mandal toteaa.
Tutut urakoitsijat ovat remontoijalle ihanteellinen vaihtoehto, mutta monille sellaisia ei ole saatavilla. Toisaalta ei myöskään kannata tinkiä laadusta vain siksi, että tekijä on tuttu.
– Vain 26 prosenttia asunnonomistajista on löytänyt remonttinsa tehneen tekijän googlaamalla. Somesta remonttiapua etsitään hyvin vähän. Ainoastaan 4 prosenttia on teettänyt remontin somesta löytämällään toimijalla. Kannattaa suosia yrityksiä, joilla on hyvät suositukset ja positiivista palautetta asiakkailta, Mandal päättää.
Suomessa kotiremontit ovat tyypillisimmin maalaamista ja kylpyhuoneremontteja.
