Suomalaisista asunnonomistajista 53 prosenttia pelkää remonttia tehdessä, käyttäytyvätkö ennalta tuntemattomat remontoijat asiallisesti heidän kodissaan. Joka kymmenes miettii tätä jatkuvasti remontin aikana ja 43 prosenttia ajoittain, kertoo Remppatorin kysely.
Remonttipelkoja aiheuttavat muun muassa halu varmistaa remonttifirman luotettavuus, aiemmat kehnot kokemukset, kodin yksityisyyden suojelu sekä remontin mahdollisten vahinkojen tai viivästysten ennaltaehkäisy.
– Etenkin omaan kotiin tehtävät remontit ovat erittäin intiimejä projekteja. Kotipesään tulee mahdollisesti viikoiksi tuntemattomia ihmisiä. Siten voi herätä monenlaisia tunteita ja huolia. Totta kai ihmiset haluavat varmistaa, että kotinsa ja henkilökohtainen tilansa ovat turvassa. Luottamus ja turvallisuuden tunne ovat avainasemassa remonttiammattilaisia valitessa, Remppatorin toimitusjohtaja Jacob Mandal sanoo.
Eniten pelottaa budjetti
Suomalaisten suurin huoli remontoidessa on budjetin ylittyminen. Joka kuudennelle remontin tehneelle asunnonomistajalle budjetin riittävyys aiheuttaa jatkuvaa pelkoa ja 54 prosentille tuo huoli on ajoittainen.
Toiseksi eniten huolettaa lopputuloksen ulkonäkö. 11 prosenttia stressaa sitä koko remontin ajan, 53 prosenttia osan ajasta.
– Suomessa luotetaan vahvasti säädösten ja lakien noudattamiseen. Yli puolet asunnonomistajista ei koe uhkaa siitä, etteikö remontti toteutuisi lakien ja säädösten mukaan. Lopputuloksen ulkonäkö aiheuttaa enemmän stressiä kuin laissa pysyminen, Mandal sanoo.
Suomalaisten suurimmat pelot remontoinnissa
1. 70 % asunnonomistajista pelkää, riittääkö budjetti.
2. 64 % asunnonomistajista pelkää, näyttääkö lopputulos hyvältä.
3. 53 % asunnonomistajista pelkää, käyttäytyykö remonttihenkilöstö asiallisesti.
4. 50 % asunnonomistajista pelkää, kestääkö lopputulos aikaa.
5. 49 % asunnonomistajista pelkää, toteutuvatko kaikki lait ja säädökset.
Asuntojen merkitys varallisuudessa
Stressiä aiheuttaa myös asunto-omistusten suuri merkitys ihmisten taloudessa. Tilastokeskuksen mukaan kiinteistövarallisuus on 64 prosenttia suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta. Omien kotien osuus on 48 prosenttia. Suomalaisten omistamien asuntojen yhteisnettoarvo on noin 600 miljardia euroa. Ne tapaavat olla omistajiensa arvokkain omaisuus.
– Remontoinnissa muokataan usein omistajan arvokkainta omaisuutta. Vastuu on iso, ja siihen verrattuna ammattiavun löytäminen on turhan sattumanvaraista. Aina parempi, mitä enemmän luottamusta voi vankistaa. Siksi yritykseltä kannattaa pyytää luotettavuussertifikaatteja, Mandal toteaa.
Tutut urakoitsijat ovat remontoijalle ihanteellinen vaihtoehto, mutta monille sellaisia ei ole saatavilla. Toisaalta ei myöskään kannata tinkiä laadusta vain siksi, että tekijä on tuttu.
– Vain 26 prosenttia asunnonomistajista on löytänyt remonttinsa tehneen tekijän googlaamalla. Somesta remonttiapua etsitään hyvin vähän. Ainoastaan neljä prosenttia on teettänyt remontin somesta löytämällään toimijalla. Kannattaa suosia yrityksiä, joilla on hyvät suositukset ja positiivista palautetta asiakkailta, Mandal toteaa.
Liki 1,5 miljardia euroa lisää
Suomessa kotiremontit ovat tyypillisimmin maalaamista ja kylpyhuoneremontteja. Suomalaisten asunnonomistajien remontointiin panostama rahamäärä on kasvanut viisi vuotta peräkkäin. Vuonna 2023 remontointiin panostettiin 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019. Lisäys on 1 481 miljoonaa euroa.
Suomalaiset remontoivat omistamiaan asuntoja keskimäärin yli 433 miljoonalla eurolla kuukaudessa. Rahamäärä nousi viime vuonna 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuonna omakoti- ja paritaloja remontoitiin 4,3 miljardilla eurolla, kerrostaloasuntoja 550 miljoonalla ja rivitaloasuntoja 350 miljoonalla.
Tiedot selviävät Remppatorin tutkimusyhtiö Bilendillä teettämästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi tuhat suomalaista asunnonomistajaa. Vastaajat ovat 18–75-vuotiaita, ja heistä puolet on naisia ja puolet miehiä.
Remppatori on suomalainen verkkopalvelu, jonne voi syöttää kuvauksen tarpeestaan ja remontoinnin ammattilaiset ottavat yhteyttä ilmoituksen perusteella. Palvelua käyttää yli 8 000 yritystä ympäri Suomen.
